Ergonominen työasento - Fysioterapeutin vinkit

Ergonominen työasento - Fysioterapeutin vinkit

Ergonominen työasento ymmärretään useimmiten väärin - Fysioterapeutti antaa muutaman todella helpon niksin

Lukuaika 3 min.

Ergonomia on tieteenala, josta monella on vääristynyt käsitys. Kyse on laajasta kokonaisuudestam josta yleensä on irroitettu vain pieni osa-alue. Esimerkiksi hyvää ergonomiaa ei ole täydellinen asento, vaan usein vaihtuva asento ja liike. Katso myös Fysioterapeutin helpot taukojumppavinkit.

Monelle ergonomia tarkoittaa tuolia, jossa on lukuisia säätövaihtoehtoja. Niiden avulla voidaan pitää selkä ryhdikkäänä, pää pystyssä sekä niska ja hiirikäsi tuettuna. Toisin sanoen haetaan täydellistä asentoa, jossa keho viettää yleensä lähes koko työpäivän. Mutta sitäkö ergonomia on?

Kansainvälisen ergonomiajärjestön mukaan ergonomia on tieteenala, jonka tarkoituksena on tutkia ihmisten ja järjestelmän (esim. työpiste) vuorovaikutusta keskenään ja suunnitella ihmisten hyvinvointia järjestelmän suorituskykyä tehostavaksi.

Voidaan siis sanoa, että ergonomian tarkoitus on luoda olosuhteet, jossa ihminen voi hyvin ja toimii tehokkaasti. Valitettavan usein ergonomia ymmärretään ainoastaan täydelliseksi asennoksi, vaikka ihmisen tulisi liikkua mahdollisimman paljon, jotta keho voi ja toimii hyvin.

Lisäksi ergonomiaan kuuluu kaksi muutakin osa-aluetta: Kognitiivinen ergonomia, joka viittaa henkisiin voimavaroihin, eli muistamiseen ja suhdetta muihin ihmisiin. Makroergonomialla taas voidaan viitata myös työpaikan tiimien kokoon ja työskentelytapoihin.

Ainoastaan murto-osan hyödyntäminen ergonomiassa voi olla jopa haitallista

Jostain syystä ergonomiaa kaupitellaan ainoastaan sen pienellä yksityiskohdalla, jonka korostaminen voi olla jopa haitallista. Useimmiten keskitytään fyysiseen ergonomiaan ja sen istumisasentoa koskevaan osaan. Vaikka tiedetään, että liikkumattomuus ei ole terveellistä

Täydellisen asennon virittely ei rohkaise liikkumaan. Sen sijaan työskentelyasennosta saattaa tulla entistä staattisempi, joka johtaa pitkäaikaiseen kuormitukseen, minkä seurauksena voi kehittyä erilaisia kiputiloja ylävartaloon.

Fysioterapeutit käyttävät hyvästä ergonomiasta sanontaa: “Paras asentosi on seuraava asentosi”

Hyvään fyysiseen ergonomiaan ei siis kuulu mitään tiettyä asentoa, vaan liikettä asennosta toiseen, ja tarpeeksi usein. Ei ole merkitystä röhnöttääkö huonossa asennossa hetken, kunhan muistaa vaihtaa asentoa.

Entäs säädettävät pöydät, seisominenhan on terveellistä eikö vain? Olisi väärin sanoa, että seisominen olisi huono asento. Mutta seisominen ei ole vain yksi asento, koska seisoa voi ihan yhtä huonosti kuin istuakin. 

Mikä tahansa asento pitkän ajan kuluessa lysähtää, oli kyse sitten istumisesta tai seisomisesta. Seisoessa pitkän aikaa, keho yleensä nojaa toiseen lonkkaan, ja useimmiten samalle puolelle, mikä johtaa kehon toispuoleiseen kuormitukseen ja pahimmassa tapauksessa kipuihin.

No, mitä hemmettiä sitten pitäisi tehdä!?

Ymmärrän turhautumisesi tässä vaiheessa. Onko kaikki kiellettyä, väärin ja epäterveellistä?

Istumatyö on lähtökohtaisesti keholle epäterveellistä, koska useimmiten työskentely kestää yhtäjaksoisesti pitkään samassa asennossa. Mutta…

Liikkumalla mahdollisimman usein ja vaihtamalla asentoa voidaan tehdä istumatyöstäkin vähemmän epäterveellistä. Yksi erittäin hyvä kikka pitää huolta kehosta työpaikan aikana on…

Taukojumppa ja hyötyliikunta!

Hyötyliikuntaa voi olla esimerkiksi portaita pitkin kävely hissin käyttämisen sijaan. Sitä voi olla myös auton parkkeeraaminen kauemmas työpaikalta, jolloin kävelymatka työpisteelle ja takaisin on pidempi. Jopa istuma-asennosta seisomaan sopivin väliajoin riittää.

“Yhteinen taukojumppahetki virkistää kehoa ja mieltä”

Taukojumppa on erittäin hyvä tapa pitää yllä kehon toiminnallisuutta ja vähentää liikkumattomuutta. Kaiken lisäksi yhteinen taukojumppahetki virkistää kehoa ja mieltä sekä lisää yhteenkuuluvuutta, joka tukee myös ergonomian psyykkistä puolta.

Työn tauotus yleensä lisää tuottavuutta, vaikka olisi kiireinen päivä. Tauko lisää luovuutta ja taukojumppa vie huomion pois työtehtävästä ja antaa uutta perspektiiviä tekemiseen. Myös esimerkiksi työtehtäviin liittyvä ongelmatilanne saattaa ratketa alitajuisesti, kun ongelmaan saa etäisyyttä edes hetkeksi. 

Suvin taukojumppavinkki - 3 helppoa liikettä

Jotta taukojumppaa tulisi tehtyä, sen täytyy olla tarpeeksi helppoa ja nopeasti toteutettavissa. Fysioterapeutti Suvi Mäntyniemin on tehnyt ehkä helpoiten toteutettavat taukojumppaliikkeet. Sinun ei tarvitse edes nostaa peppuasi tuolista.

Liike 1 - Selän kierto tuolilla istuen

Kiertoliike selälle on hyvää vaihtelua ja tehtävissä suoraan työtuolilta. Tee näin:

  • Aseta takapuolesi istuimen perälle asti
  • Irroita selkä irti istuimen selkänojasta
  • Kierrä hartialinjaa puolelta toiselle ja anna käsien liikkua liikkeen mukana
  • Pidä katse ylhäällä ja kierrä päätä liikkeen mukana
  • Pyri pitämään selkä ojennettuna koko liikkeen ajan?
  • Pysähdy keskelle ja tee sama toiselle puolelle
  • Toista liike n. 10 kertaa ja tunnustele oloasi 
taukojumppa

Liike 2 - Selän pyöristys ja notkistus

Selkänikamien välilevyille saadaan liikettä, joiden ansiosta ne palautuvat tehokkaammin ja selkä saa liikettä. Tee näin:

  • Työnnä itseäsi hieman kauemmas pöydästä
  • Nojaa kyynärpäillä polviin
  • Pyöristä selkää mahdollisimman paljon ja tuoda leuan kohti rintakehää
  • Notkista selkää työntämällä rintaa eteen ja palauta keskelle
  • Toista liike n. 10 kertaa ja tunnustele oloasi 
toiminnallisuus

Liike 3 - Selän rullaus istuen

Alaselän venytys ja selän rentoutus. Tee näin:

  • Avaa jalkoja auki
  • Nojaa alas asti 
  • Rentouta selkä ja heilauta yläkehoasi hieman, jotta pääset mahdollisimman alas 
  • Rullaile itsesi takaisin ylös ja nosta pää ylös asti
  • Toista liike n. 10 kertaa ja tunnustele oloasi 
Taukojumppa

Pidä hyvää huolta työergonomiasta tekemällä säännöllisesti taukojumppaa, vaihtamalla asentoa ja liikuttelemalla kehoasi. Edellä mainitut harjoitukset ovat niin helppoja, että niiden tekemättä jättämiselle on vaikea keksiä tekosyitä. 

Muista, että hyvään ergonomiaan kuuluu myös hyvinvoiva mieli. Mutta jatketaan siitä toisella kertaa.

 

P.S. Fyysistä ergonomiaa voidaan tukea myös Ryhtiliivin avulla, jonka avulla voidaan opettaa kehoa pysymään ryhdikkäänä.