Voinko käyttää paljasjalkakenkiä vaikka jalat tulivat kipeiksi niiden käyttämisestä?

Voinko käyttää paljasjalkakenkiä vaikka jalat tulivat kipeiksi niiden käyttämisestä?

On mahdollista, että jalat kipeytyvät paljasjalkakenkien käytön aloittamisen myötä. Tilanne voi myös edetä niin pitkälle, että se diagnosoidaan plantaarifaskiitiksi tai joksikin muuksi kiputilaksi.

Näin tapahtuessa on helppoa tehdä johtopäätös, että koska kenkien käyttäminen johti tähän kiputilaan, ne eivät yksinkertaisesti sovi minulle.

Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä tarkistaa paljasjalkakenkien käyttöön siirtymisen muistilista!

  • Aloita kevyesti.
  • Kehitä luonnollista liikkuvuutta.
  • Mobilisoi kehon ongelmakohtia - käytä tarvittaessa asiantuntijan apua.

Jalat voivat tulla kipeiksi, jos paljasjalkakenkien käytön aloittaa liian kovaa.

Mikäli on perinteisillä kengillä tehnyt 10 kilometrin kävelylenkkejä, kannattaa paljasjalkakengillä tehdä alkuun enintään 5 kilometrin pituisia lenkkejä, tai todennäköisesti jopa lyhyempiä.

Jalkaterän lihakset eivät pääse perinteisessä kengässä toimimaan kunnolla, joten ne ovat lähtökohtaisesti heikommassa kunnossa, kun paljasjalkakenkien käyttö aloitetaan. Tämän seurauksena niiden kestävyys ja kuormituksensietokyky on heikompi kuin mitä pitäisi olla.

Jos paljasjalkakengillä lähdetään suoraan tekemään yhtä pitkiä lenkkejä kuin perinteisillä kengillä, jalkaterän heikot lihakset väsyvät ja ylikuormittuvat nopeasti, koska ne eivät ole kokeneet vastaavaa kuormitusta aikaisemmin.

Kun tämä toistuu tarpeeksi usein, etenkin jos kudokset eivät pääse palautumaan ja vahvistumaan ajan kanssa, saadaan aikaan olosuhteet ja tilanne, jotka voidaan diagnosoida esimerkiksi plantaarifaskiitiksi.

Tämä ei ole kenkien vika, vaan niiden käyttö on aloitettu liian rajusti suhteessa jalkojen toimintakykyyn ja kestävyyteen.

Jalat voivat tulla kipeiksi, jos kehon liikkuvuus ei ole kunnossa.

Sujuva kävely on koko kehon liikettä johon vaikuttaa moni tekijä.

Jalkaterien lisäksi erityisesti nilkkojen ja lonkkien vapaa liikkuvuus on kävelyn kannalta tärkeää. Kehon liikkuvuutta ja kudosten jouston kehittymistä voi arjessa lisätä yksinkertaisilla keinoilla, joita varten ei tarvitse varsinaisesti harjoitella.

Muuttamalla omia tapojaan päästään vaikuttamaan kehon mukautumista ohjaileviin kuormitustekijöihin. Osa tätä prosessia on vähentää tapoja joiden seurauksena keho on jäykkä ja huonosti liikkuva.

  • Älä käytä jalan toiminnalle huonoja kenkiä.
  • Istu vähemmän tuoleilla.
  • Kävele paljain jaloin tai paljasjalkakengillä (aloita kevyesti) erilaisissa ympäristöissä.
  • Vietä aikaa lattialla erilaisissa istuma-asennoissa.

Kehon osien, etenkin alaraajan nivelten huono liikkuvuus ja kudosten jäykkyys johtaa tilanteeseen, jossa kehon kuormituksenjako ei kävellessä toimi kunnolla.

Mikäli myös kuormituksen määrä on liian suuri suhteessa rakenteiden kestävyyteen, ollaan jälleen tilanteessa, jossa jalkaterän rakenteet pääsevät paljasjalkakenkien käytön seurauksena ylikuormittumaan suhteessa liian nopeasti.

Kun tämä toistuu tarpeeksi usein, etenkin jos palautumiselle ja vahvistumiselle ei anneta aikaa, saadaan aikaan olosuhteet ja tilanne, jotka voidaan diagnosoida esimerkiksi plantaarifaskiitiksi.

Tämä ei ole (myöskään) kenkien vika, vaan niiden käyttö on aloitettu liian rajusti suhteessa kehon liikkuvuuteen sekä jalkojen toimintakykyyn ja kestävyyteen.

Jalat voivat tulla kipeiksi, jos kehon ongelmakohdille ei tehdä mitään.

Tapojen ja käyttäytymisen muuttaminen luo perustan pysyvämmille kehon muutoksille. Kehon ongelmakohtiin kohdistuvilla harjoituksilla voi nopeuttaa kehon muuttumista.

Passiivisen elämäntavan ja perinteisten kenkien käytön voidaan ajatella vaikuttavan erityisesti jalkaterän, nilkan, lonkan, sekä lantion- ja alaselän rakenteiden jäykistymiseen.

Näin ollen mikä tahansa harjoittelu, joka lisää näiden kehon osien liikkuvuutta ja toimintaa, edistää myös sujuvaa kävelemistä. Sitä kautta myös jalkaterän rakenteiden kokema kuormitus vähenee, vaikka kävelyn määrä ei muuttuisi.

Kudosten joustoa ja nivelten liikkuvuutta lisäävän mobilisoinnin ja venyttelyn lisäksi myös aktiivinen liikkuvuusharjoittelu sekä tasapainoharjoittelu ovat hyvin tehokkaita keinoja kävelyn vaatiman lihasvoiman ja kontrollin kehittämiseksi.

Mikäli omat konstit eivät riitä, on hyvä konsultoida paikallista asiantuntevaa ammattilaista. On myös hyvä muistaa, että oli kyse sitten omatoimisesta tai ammattilaisen ohjaamasta harjoittelusta, tuloksia saavutetaan useiden viikkojen ja kuukausien työn seurauksena.

Harjoittelun tuloksia odotellessa on suositeltavaa pitää huolta siitä, että muut elämäntavat palvelevat harjoittelun tavoitteita.

Jalkaterän liikkuvuuden harjoittaminen menee harakoille jos samalla käyttää kauppareissuilla perinteisiä kenkiä.

Yhteenveto

Mikäli on siis käynyt niin, että olet saanut jalkasi kipeiksi tai sinulla on diagnosoitu plantaarifaskiitti paljasjalkakenkien käytön aloittamisen jälkeen ja olet vahvasti sitä mieltä, että kengät eivät sovi sinulle, kysy itseltäsi seuraavat kysymykset.

  • Aloitinko paljasjalkakenkien käyttämisen liian kovaa?
  • Palvelevatko elämäntapani ja liikkumistottumukseni kehon luonnollista liikettä?
  • Tiedostanko ongelmat kehoni liikkumisessa ja olenko tehnyt mitään korjatakseni niitä?

Paljasjalkakengät eivät ole lääkinnällinen laite, eivätkä ne itsessään korjaa mitään. Kuka tahansa voi laittaa paljasjalkakengät jalkaansa ja lähteä kävelemään.

Se mitä sen jälkeen tapahtuu, tapahtuu sinun kehosi toiminnan seurauksena. Kehon toiminta on puolestaan asia, joka muuttuu ajan kuluessa sen käyttämisen seurauksena. Paljasjalkakengät muuttavat tapaa jolla keho toimii kävellessä ja miten se kokee kuormitusta kävelyn aikana.

Ongelmat ja kivut, kuten mahdollinen plantaarifaskiitti, ovat seurausta kehon rakenteiden ylikuormittumisesta ja huonosta palautumisesta tämän prosessin aikana.

Mikäli keholle antaa aikaa sopeutua kuormituksen muutoksiin, niin se muuttuu ja vahvistuu.

 

Kirjoittaja:

Matti “Paljasjalka Fysio” Melanen

"Mie toivon, että kun sie olet lukenut tämän kirjoituksen, oppisit ymmärtämään paremmin kehosi liikkumista suhteessa kokemiisi ongelmiin. Sekä toivottavasti myös yhdistämään pisteitä oman käyttäytymisesi sekä kehosi toiminnan välillä."

Paljasjalkakenkiin, kävelyyn ja jalkojen toimintaan erikoistunut fysioterapeutti, Kipukaupan & Vaistoan asiantuntija.