Korjaa lättäjalat askelkyykyllä

Perjantain liikevälipaloissa olemme parin viime viikon aikana keskittyneet jalkaterän ja lonkan välisen yhteistyön kehitykseen. Palaamme asiaan vielä kerran askelkyykky-harjoituksen kanssa, joka haastaa tuota yhteistyötä ja sen hallintaa vielä enemmän!

Lättäjalat saavat kyytiä, kun harjoituksessa luotava "korkkiruuvi" aktivoi jalkaterän holvikaarien muotoa kontrolloivat lihakset töihin. Askelkyykyssä on enemmän liikkuvia osia kuin tasajalkaa tehtävässä kyykyssä, joten se vaatii enemmän ajatusta ja kehon hallintaa.

Jos sinulle ei ole vielä selvää, miksi näitä harjoituksia olisi hyvä tehdä, niin puretaan asia tässä blogitekstissä vielä kertaalleen auki. Sitä ennen voit kuitenkin katsoa viimeisimmän liikevälipalan alla olevalta videolta.

Jalkaterän ja lonkan välinen yhteistyö

Kehon rakenteista puhutaan osina, on luita ja lihaksia, niveliä ja jänteitä. Nämä osat eivät ole erillään toisistaan vaan enemmän yhdessä kuin uskoisikaan, eivätkä ne myöskään toimi yksinään. Vaan yhdessä, kokonaisuutena.

Kun jalkaterä ja nilkka kulkeutuvat pronaatioon, lonkkanivelen tulisi seurata liikettä sisäkiertoon.

Kun jalkaterä ja nilkka kulkeutuvat supinaatioon, lonkkanivelen tulisi seurata liikettä ulkokiertoon.

On hyvä muistaa, että pronaatio- ja supinaatioliikkeet liittyvät kävelyyn ja ne tapahtuvat kävellessä hieman eri tavalla kuin näissä harjoituksissa. Mikäli saamme harjoitusten avulla jalkaterän ja lonkan puhumaan yhteistä kieltä palvelee se myös kävelyä.

Mitä jos jalkaterä ja lonkka eivät tee yhteistyötä?

Kun jalkaterän holvikaaret askeleen tukivaiheen aikana mukautuvat alustaan ja laskeutuvat alaspäin, johtaa se nilkan taipumiseen sisäänpäin.

Nilkan taipuminen sisäänpäin johtaa sääriluun sisäkiertoon (kohta 1, alla vasemmalla) jonka seurauksena polviniveleen (sarananivel, huono kiertymään) alkaa muodostumaan suhteellinen ulkokierto sääriluun ja reisiluun välille.

Kun lonkkanivel on vapaa liikkumaan ja reagoimaan jalkaterän ja nilkan liikkeeseen, reisiluu alkaa myös kiertymään sisäänpäin (kohta 2a, alla vasemmalla) ja lonkkanivel (pallonivel, hyvä kiertymään) kulkeutuu sisäkiertoon.

Kun sääriluu ja reisiluu seuraavat toisiaan suhteessa oikeaan aikaan, ei polviniveleen pääse muodostumaan edellä mainittua suhteellista ulkokiertoa, jolloin sen rakenteet eivät rasitu ylimääräistä.

Tämä on alaraajan rakenteiden luonnollista ja tarkoituksenmukaista (funktionaalista) toimintaa, näin pitäisi tapahtua.

Mitä jos sama asia tapahtuu, mutta lonkkanivel ei jostain syystä pysty liikkumaan sisäkiertoon?

Kun jalkaterän holvikaaret askeleen tukivaiheen aikana mukautuvat alustaan ja laskeutuvat alaspäin, johtaa se nilkan taipumiseen sisäänpäin.

Nilkan taipuminen sisäänpäin johtaa sääriluun sisäkiertoon (kohta 1, yllä oikealla) jonka seurauksena polviniveleen (sarananivel, huono kiertymään) alkaa muodostumaan suhteellinen ulkokierto sääriluun ja reisiluun välille.

Jos lonkkanivel ei ole vapaa liikkumaan ja reagoimaan jalkaterän ja nilkan liikkeeseen, reisiluu ja lonkkanivel eivät kierry sisäänpäin (kohta 2, yllä oikealla).

Jos reisiluu ei seuraa sääriluuta suhteessa oikeaan aikaan tai ollenkaan, polviniveleen pääse muodostumaan enemmän suhteellista ulkokiertoa, jolloin sen rakenteet rasittuvat enemmän ja alkavat todennäköisesti ajan kuluessa oireilemaan ja kipuilemaan (kohta 3, yllä oikealla).

Tämä kipu ohjaa tutkimaan polviniveltä, josta todennäköisesti löytyy ylimääräisen rasituksen tuottamaa normaalia kulumista, joka saatetaan asettaa kivun syyksi.

Suuressa mittakaavassa ongelma ei kuitenkaan ole polvi vaan tässä tapauksessa huonosti liikkuva lonkkanivel.

Todellisuus on kuitenkin vielä monimutkaisempaa.

Kirjoittaessa on helppoa rakentaa esimerkki, jossa syyllinen on vain yksi nivel. Muistat varmaan, että pelkästään jalkaterässä on 33 niveltä ja 26 liikkuvaa luista osaa.

Perinteisessä kengässä ne eivät pääse liikkumaan. 

Tämä liikkeen puute johtaa nivelten jäykistymiseen ja niiden liikkeestä huolehtivien lihasten ja jänteiden heikentymiseen ja kiristymiseen. Jalkaterän muoto muuttuu ja se jähmettyy yhteen asentoon, vaikka sen pitäisi askeleen aikana pystyä olemaan useammassa eri asennossa.

Olosuhteiden sekä henkilön käyttäytymistapojen seurauksena jalka jähmettyy todennäköisesti korkea kaariseksi (jalka on jumissa supinaatiossa) tai matala kaariseksi (jalka on jumissa pronaatiossa).

Tai näiden ääripäihin, kaarijalaksi tai lättäjalaksi.

Yhteenveto

Jos jalka on jumissa pronaatiossa, nilkka on taipunut sisäänpäin, sääriluu on kiertynyt sisäänpäin ja samaan aikaan lonkkanivel on jähmettynyt paikoilleen (tai huonolla tuurilla ulkokiertoon), tarkoittaa se huonoja aikoja jollekin kehon osalle jossain päin kehoa.

Se voi olla esimerkiksi polvi, SI-nivel tai alaselkä, joka ajan kuluessa alkaa oireilemaan sen takia, että keho ei tee sitä mitä sen pitäisi liikkuessa tehdä.

On helppoa ymmärtää, että autolla on huono ajaa jos sen renkaat eivät pyöri. Miksi on hankala ymmärtää, että jos jalkaterä ja lonkka eivät liiku hyvin (yksin sekä yhdessä), niin keholla on huono kävellä?

Ja silti me kävelemme. Koska ihminen kävelee.

Hyvä asia on kuitenkin se, että pienellä tai joissakin tapauksissa isommalla vaivannäöllä kehon eri osasten liikettä yhdessä ja erikseen pystyy harjoittelemalla kehittämään! Mutta se vaatii erilaista harjoittelua, kuin vain punttisalilla tai jumpassa käyntiä.

Ja vaihda ihmeessä myös ne kengät vaikka paljasjalkakenkiin.

Kirjoittaja:

Matti “Paljasjalka Fysio” Melanen

"Mie toivon, että kun sie olet lukenut tämän kirjoituksen, oppisit ymmärtämään paremmin kehosi liikkumista suhteessa kokemiisi ongelmiin. Sekä toivottavasti myös yhdistämään pisteitä oman käyttäytymisesi sekä kehosi toiminnan välillä."

Paljasjalkakenkiin, kävelyyn ja jalkojen toimintaan erikoistunut fysioterapeutti, Kipukaupan & Vaistoan asiantuntija.