Miten krooniset alaselkäkivut vaikuttavat aivoihimme?

Akuutti selkäkipu hoituu useimmiten kudosvaurioiden parantumisella. Mutta kroonisten alaselkäkipujen oireilu vaikuttaa enemmän aivojemme tunnesäätelyä, lyhyttä muistamista ja oppimiseen liittyviin osiin.

Aivot kivunsäätelijänä

Tutkimustulosten mukaan tulehdukset ja kudosvauriot ovat toisarvoisia seikkoja kivun oireiluun liittyen. Sen sijaan syynä vaikuttaisi ennemminkin olevan hermoverkoston laaja yhteistoiminta. Kun taas fyysiset löydökset kroonistuvan selkäkivun aiheuttajana vaikuttavat heikoilta.

Kansaterveydellisesti vaiva on merkittävä sairauspoissaoloihin ja lääkäriin hakeutuvissa verrattaessa. Lyhyesti sanottuna: vaiva on yleinen.

Aivojen eri osa-alueet käsittelevät ja viestivät kipua eri tavoin keskenään. Kivunhallinta useimmiten tapahtuu etuotsalohkossa ja kivun säätelyssä vaikuttaa ns. alenevat hermoradat, jotka joko vahvistavat tai lievittävät kipusignaalia. Täten ne vaikuttavat kivun kokemiseen ja voimakkuuteen.

Keskushermostossamme on kivun- ja tunnesäätelyn välillä kaksisuuntaisia yhteyksiä, joka tarkoittaa, että tunnetiloilla on vaikutusta kipuoireistoon. Kehityshistoriaa selittää se, että asialla on merkittävä vaikutus lajimme selviytymiseen liittyen.

Muutokset aivoissa kroonistuneissa alaselkäkivuissa

Krooninen kipu voi aiheuttaa vuosien kärsimystä ja siihen liittyy kognitiivisuuteen eli ajatustoimintaan liittyviä vaikeuksia sekä elämänlaadun heikkenemistä. Negatiivinen tunnelataus liittyy kivun aistimiseen, joka ilmenee yleensä suuttumuksena, masennuksena tai ahdistuksena.

Tutkimusten mukaan pitkittynyttä alaselkäkipu johtaa aivokuoren toiminnan muuttumiseen. Monille väsymys, tuskainen olo ja ajatuksen jähmeys ovat tuttuja olotiloja. Joillakin kehittyy valon tai äänten yliherkyyttä.

Amerikkailaistutkimuksen mukaan akuutissa alaselkäkivuissa tuntoaivokuori oli aktiivisinta, kun taas kroonistunut kipu siirtyi tunnesäätelyalueelle. 

Kivuttomalle henkilölle ominaista on saavuttaa aivojen tasapainoinen harmonia silloin, kun henkilöllä ei ole ajatus- tai toiminnallisia tehtäviä. Sitä kutsutaan aivojen perustilaksi, johon kroonisesta alaselkäkivuista kärsivän on vaikeuksia päästä. Voidaan sanoa, ettei heidän aivonsa palaudu tehtävistään.

Kipukohtauksissa aivot ylireagoivat tuntoaivokuorillaan, kun aivojen etuotsalohkon toiminta vähentyy tuntuvasti. Etuotsalohkon kognitiivisia tehtäviä ovat mm. keskittymiskyky, lyhyt työmuisti ja oppimiskyky. Etuotsalohkon alisuoriutuminen vaikuttaa edellämainittuihin tehtäviin, jonka monet alaselkäkroonikot ovat huomanneet.

Ennustaminen 

Useimmat selviävät akuuteista alaselkäkivuista eroon, kun vamma tervehtyy. Joillakin selkäkipu pitkittyy, vaikka kudosvaurio olisikin parantunut. Yksiselitteisiä syitä alaselän kroonistumiselle ei ole löytynyt.

Mutta emotionaaliset tekijät näyttävät vaikuttavan vahvasti kroonistumisprosessiin. Tutkimusten tulkinnoissa on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että tunne-oppimisesta vastaavien aivoalueiden epäedullinen toiminta lisää mahdollisuuksia kivun kroonistumiseen. 

Ihmisillä, jotka kärsivät kroonisesta alaselkäkivuista on haasteita kipuun sopeutumisessa ja tunteellisessa itsesäätelyssä.

Alaselän kroonistumista voi tutkimuksen mukaan ennustaa mittaamalla etuotsalohkon ja mielihyvä- ja palkitsemiskeskuksen välistä yhteyttä magneettikuvantamisella.

Kivun pelko

Pitkäaikainen kipu voi johtaa pelkoalttiuteen. Tällöin ihminen pelkää kivun lisääntymistä, uudelleen vammautumista tai liikkumisesta aiheutuvaa vammaa.

Pahimmillaan kivun pelko voi johtaa liikkumisen välttelyyn, ylivalppauteen ja lihasjännityksen lisääntymiseen. Kierre saattaa aiheuttaa passivoitumista, masennusta tai toimintakyvyn laskemista.

Tässä tilanteessa pelosta on tullut paljon haitallisempi kuin kipu.

Usein ihmiset, jotka pelkäävät kipua:

• Huolestuvat pienestäkin kivusta ja pelkäävät jotain kauheaa tapahtuvan
• Pelkäävät sairastuneensa vakavasti jonkin olevan pahasti vialla tuntiessaan kipua
• Kivun lisääntyminen merkitsee, että toiminta on vaarallista 
• Pelkää harjoittaa liikuntaa, koska pelkää satuttavansa itsensä ja liikunta tuntuu vaaralliselta
• Kivun pahentuessa pelkää halvaantumista tai vajaakuntoisuutta.

Jos edellä mainitut tuntemukset ovat tuttuja sinulle, saatat kärsiä toimintakykyä ja kuntoutumista haittaavaa ylimääräistä kivun pelkoa.

Hyviä uutisia 

Kuten tutkimustulokset kertovat, aivoilla on kivun kokemisessa merkittävä rooli. Myös kivun pelkäämisessä aivot ovat luonnollisesti vahvasti mukana. Jos kipu vaikuttaa aivoihin, voi aivoilla vaikuttaa kipuihin. 

Tutkimustulokset kertovat kipu- ja tunnesääntelyn yhteydestä toisiinsa. On monenlaisia mielen harjoitteita, joista voi olla apua, kuten meditaatiosta tai vain ajatusten suuntaamisesta pois kivuista.

Fyysisiä kipuja voidaan hoitaa monin eri tavoin venyttelyllä, kuntouttamalla ja apuvälineillä. Mielen ja kehon symbioosia on tutkittu jo jonkin aikaa ja vaikka sen täyttä potentiaalia ei tunneta, mieltä voi vahvistaa selviytymään erilaisista kipuun liittyvistä oireista ja peloista.

Kivunlievitysmeditaatio

Voit kokeilla Kipukaupan ilmaista kivunlievitysmeditaatiota katsomalla alla olevan videon. Tai oikeastaan kuunteleminen riittää :D