Fysioterapeutti kertoo, mitä jaloissa tapahtuu, kun liikutaan paljain jaloin

Lukuaika 3 min. 

Kipukaupan asiantuntija, fysioterapeutti Matti “Paljasjalka Fysio” Melanen kirjoittaa maadoittumisesta ja muusta, mitä kehossa tapahtuu, kun liikutaan paljain jaloin. 

Iho on ihmiskehon suurin elin, jonka tehtävänä on suojata kehoa ulkopuolisilta vaaroilta, kuten säteilyltä, mikrobeilta ja kemikaaleilta. Se toimii eristeenä ja auttaa lämmönsäätelyssä.  

Iho myös hyvin hermotettu ja tuntoaistin avulla ihminen pystyy tulkitsemaan kehon ulkopuolisia tapahtumia, kuten esimerkiksi lämpötilan muutoksia sekä aistimaan painetta. Iho tuottaa myös auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiinia.   

Paljain jaloin kulkiessa tapahtuu maadoittumista 

Kun kuljet paljain jaloin luonnossa, syntyy tapahtuma, jota kutsutaan maadoittumiseksi. Maadoittumisella kerrotaan olevan suotuisia terveysvaikutuksia, mutta niitä ei ole täysin tieteellisesti pystytty todistamaan.  

Teorian mukaan maankuoresta virtaisi jatkuvasti ihmiskehoon elektroneja, joiden uskotaan käyttäytyvän kehossa antioksidanttien tavoin ja sitovan tulehdusta aiheuttavia vapaita radikaaleja.  

Joidenkin aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan maadoittuminen voisi vaikuttaa normalisoimalla kehon kortisolitasoja, joka lieventäisi stressiä. Sen lisäksi se vähentäisi kehon jännitys- ja epätasapainotiloja.  

“Ihoon kohdistuva kuormitus vahvistaa sitä ja tekee siitä joustavamman” 

Jalkapohjien iho joutuu elämän aikana kovalle koetukselle ja kuten mikä tahansa muukin ihmiskehon kudos, se mukautuu kokemaansa. Kun ihoon kohdistuu kuormitusta se mukautuu tulemalla vahvemmaksi ja joustavammaksi, jotta se kestäisi enemmän kuormitusta. Jalkapohjien iho siis paksuuntuu ja tulee vahvemmaksi, joka on kehon toiminnan kannalta hyvä asia.  

Suomen kielestä löytyy kuitenkin huonosti sanoja tällaiselle positiiviselle ihon paksuuntumiselle. Englanniksi puhutaan calluksen (callus) muodostumisesta. Callus kääntyy kuitenkin suomen puhekielessä tarkoittamaan känsää. Känsä on puolestaan englanniksi corn.  

Callusta voi muodostua mihin tahansa missä iho kokee kuormitusta, esim. painetta ja hankausta. Jos olet paljon aikaa polvillasi kovia alustoja vasten, polviesi iho paksuuntuu, jotta sinun on helpompi olla polvillasi.  

Prosessin tarkoitusta voisi verrata nahan parkitsemiseen. Käsittelemätön vuota on hauras ja huonosti lämpöä eristävä. Parkittu nahka on puolestaan joustavaa, muokkautuvaa ja hyvin eristävää.  

Vahva ja joustava iho voi kaikin puolin paremmin kuin hauras iho 

Ihmiskehossa tätä prosessia ohjailee jalkapohjaan liikkumisen aikana kohdistuva paine ja hankaus. Iho vahvistuu sieltä mihin painetta ja hankausta kohdistuu eniten.  

Ihanteellista olisi, että jalkapohjan iho kokisi kuormitusta tasaisesti joka puolelta, jolloin iho olisi joka puolelta vahvaa ja joustavaa. Näin vahvistunut iho on myös paremmin hermotettua ja siinä on parempi verenkierto. Siinä on siis käytännössä parempi tunto ja aineenvaihdunta.  

Se, miten jalkapohja ja sen iho kuormittuu, on kuitenkin riippuvaista siitä, miten liikut. Jalkapohjan iho ei pääse kokemaan tasaista kuormitusta, jos jalkaterä ei toimi, kuten sen pitäisi. Jalkaterän toimiva pronaatio ja supinaatio sekä isovarpaan ja nilkan hyvä liikkuvuus mahdollistavat jalkaterän luonnollisen toiminnan 

“Vain tiettyyn kohtaan kohdistuva kuormitus aiheuttaa yleensä kovettumia ja känsiä” 

Kuormituksen kerääntyessä vain tiettyihin osiin jalkapohjaa jo vahvistuneen ihon päälle alkaa kasvamaan lisää kudosta. Tämän seurauksena vahvan ja joustavan ihon sijaan paikalle muodostuu kovettuma, joka voi tuntua epämiellyttävältä ja aiheuttaa ylimääräistä painetta. Mikäli kuormitus on hyvin pienelle alueelle kohdistuvaa paikalle saattaa muodostua känsä.  

Perinteiset kengät altistavat jalkaa kovettumille, toisin kuin paljasjalkakenkien käyttö 

Perinteiset kengät estävät jalan luonnollista liikettä askeleen aikana, jonka seurauksena kuormitus ei jakaudu tasaisesti myöskään jalkapohjan ihoon. Ympäristö ja toiminta ovat näin otollisempia kovettumien ja känsien muodostumiselle.  

Paljasjalkakengissä on jalalle tilaa liikkua, se mahdollistaa myös kuormituksen jakautumisen tasaisemmin jalkapohjaan. Jäljelle jää selvitettäväksi, että osaako jalka itse liikkua niin, että kuormitus jakautuu tasaisesti.  

Jos tätä haluaa lähteä selvittämään ja opettelemaan, on ensimmäinen askel ottaa kengät pois ja kävellä paljain jaloin. Ehkä siinä jokunen elektronikin pääsee vaihtumaan.  

P.S. Voisi sanoa, että paljain jaloin liikkuminen on jaloille kaikkein parasta hoitoa, mutta myös paljasjalkakengät ovat hyvä kompromissi.