Paljasjalkakengillä juoksu energiatehokkaampaa

Lukuaika 3 min.

Paljasjalkakengillä juokseminen simuloi paljasjalkajuoksua, jossa on päkiä-alastulo eikä kantapää-alastulo, kuten juoksulenkkareissa. Pienemmän iskuvoiman lisäksi paljasjalkajuoksu on energiatehokkaampaa mahdollistaen pidemmän ja nopeamman juoksun.

Kenialainen Abebe Bikila pääsi vuonna 1960 Rooman olympialaisiin varamiehenä. Kisoissa hän voitti Maratonin olympiakultaa ja paransi silloista maailmanennätystä jopa 8 minuutilla. 

Hän juoksi kilpailun paljain jaloin. 

Abebe Bikilaa voidaankin kutsua modernin paljasjalkajuoksun isäksi, ainakin kilpajuoksussa. Suurimman osanhan kehityshistoriastaan ihminen on juossut paljain jaloin tai minimalistisia jalkineita käyttäen. Tuskin esi-isämme kävellen kiiruhtivat petoja karkuun...

Vinkuvat ne hippulat ilman jalkineitakin

Harvard-tutkija Daniel Lieberman vertaili paljasjalkajuoksijoiden ja juoksukenkiä käyttävien  juoksijoiden iskuvoimaa alustaan. Suurin ero on siinä, että paljasjalkajuoksijat käyttävät ns. päkiä-alastuloa, kun taas juoksukengillä juoksevat käyttävät ns. kantapää-alastuloa. 

Tutkimustulokset viittasivat siihen, että päkiä-alastuloa käyttävillä iskuvoima oli pienempi jopa erittäin kovilla alustoilla. Syynä oli varpaiden ja jalkaterän parempi hyödyntäminen ja nilkan suurempi joustavuus iskuhetkellä.

Eikä se ihme ole, jos verrataan ihmiskehon miljoonia vuosia kestänyttä “tuotekehitystä” verrattuna 1970-luvun juoksukenkien tuotekehitykseen. Ihmiskehon ja paljaiden jalkojen voidaan sanoa olevan melko sofistikoitunutta (bio)teknologiaa.

Oletko jo tutustunut paljasjalkakenkiin? Käy lukemassa arvosteluja>>>

Elastista paljasjalkaenergiaa - taloudellisempaa energiankulutusta

Paljasjalkakenkien ja juoksulenkkareiden suurin ero johtuu askelluksen alastulosta, kuten aiemmin mainittiin. Alastuloon taas vaikuttaa kenkien tuet. Vahvasti pehmustettu kantapää osuu automaattisesti maahan ensimmäisenä aiheuttaen kantapää-alastulon.

Ihmisen oikea juoksutekniikka kulkee päkiöiden varassa ja päkiä-alastulo muodostaa keholle luonnollisen vaimennuksen. Pakara-, reisi- ja pohjelihasten myötä myös akillesjänne pääsee töihin ja synnyttää ns. elastista energiaa ja kehon energiankulutus vähenee.

“Testi paljasti paljasjalkakenkien kuluttavan vähemmän lihasten energiaa”

Juoksumatolla suoritettiin testi, jossa mitattiin raajojen lihasten aktiivisuutta paljasjalkakengillä juostessa ja juoksukengät jalassa juostessa. Mittaustulokset viittasivat siihen, että paljasjalkakengät kuluttivat vähemmän energiaa kuin juoksukenkiä käytettäessä.

Se tarkoittaa sitä, että paljasjalkakengissä on mahdollista juosta pidempään ja kovempaa kuin juoksulenkkareissa. 

Totuttele ensin paljasjalkakenkien käyttöön

Jos sinua nyt puri paljasjalkajuoksu-kärpänen, malta hetki. Vaikka Abebe Bikila rykäisi paljain jaloin maratonin Rooman olympialaisissa, se ei tarkoita että sinä pystyt siihen, vielä. Paljasjalkakenkäily vaikuttaa kehoon monin eri tavoin ja keho vaatii totuttelua.

Kehon asento muuttuu ja kuten aiemmin mainittiin, askeleen painopiste muuttuu kävellessä ja etenkin juostessa. Keholle on annettava mahdollisuus sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen ja lihakset, jotka ovat aiemmin saaneet löysäillä, joutuvat niille kuuluviin töihin.

Aloita ensin paljasjalkakenkäily kotona, sitten kauppareissuilla, koiraa ulkoiluttaessa jne. Joissain paljasjalkakengissä on irroitettava pohjallinen (esim. Vapauta Varpaat -paljasjalkakengissä), jonka kanssa on hyvä aloittaa harjoittelu. 

Lopulta irroitettavan pohjallisen voi ottaa pois ja käyttää paljasjalkakenkiä ainoastaan kumipohjan varassa, jotta tuntuma alustaan olisi mahdollisimman hyvä. Kehosi korjaa asentoasi ja askellustasi, kun se tottuu paljasjalkakenkien käyttöön.

Paljasjalkakenkäilyn muita hyötyjä

Paljasjalkakengät simuloivat paljain jaloin jaloittelua, joka on ihmiselle luonnollista. Silloin jalkojen pienet lihakset ja nivelet pääsevät niille tarkoitettuihin töihin sekä nilkka vahvistuu. 

Paljasjalkakenkäily voi auttaa:

• Kireisiin jalkapohjiin
• Varpaiden virheasentoihin
• Alaselän kipuihin
• Tasapainoon
• Lihasten aktiivisuuteen
• Luonnollisempaan askeleeseen
• Kehon toiminnallisuuteen
• Kehon virheasentoihin

Abebe Bikila yllätti maailman voittamalla olympialaisten kuningaslajin “luomuna” eli paljain jaloin vuonna 1960. Ehkä mekin voimme vielä 2020-luvulla oppia jotain esi-isiltämme ja herra Bikilalta.

P.S. Vapauta Varpaat - paljasjalkakengät soveltuvat loistavasti sekä aloittelijalle, juoksuun ja jopa salitreeniin.