Paljasjalkakengät talvella: kuinka helpottaa kylmiä jalkoja

Erilaiset diagnoosit ja syndroomat voivat tehdä jaloista ja varpaista tai käsistä ja sormista herkemmät reagoimaan kylmään. Riippumatta siitä onko talvi vai ei.

Ihmisen eläessä erillään luonnosta, asuntojen tasaisessa lämmössä ja kerrospukeutumisella hän eristää itsensä luonnon elementeiltä. Tämän seurauksena kehon lämmönsäätelystä ja -kuljetuksesta huolehtivat mekanismit eivät toimi niin hyvin kuin ne voisivat toimia.

Miten kehon lämmönkuljetus toimii?

Lämpö kulkeutuu kehon eri osiin verenkierron mukana. Verenkierron perustana oleva valtimoiden ja laskimoiden systeemi on monelle tuttu. Niiden välissä on kuitenkin monimutkainen hiussuonten verkosto, jossa veren varsinainen työ tapahtuu.

Veri kuljettaa lämmön lisäksi soluille myös happea ja ravintoaineita sekä vie solujen tuottamat kuona-aineet käsiteltäväksi.

Verenkiertoa voisi kuvailla kuljetusjärjestelmänä, joka jakautuu moottori- ja valtateihin, katuihin, kujiin ja kinttupolkuihin. Näistä jälkimmäisten perällä on kunkin paketin vastaanottaja. Yhteensä kehossa on verisuonia noin 100 000 km  (maapallon ympärysmitta on 40 075 km).

Sydän pumppaa verta, mutta kehon liikkeellä ja liikkumisella on siinä suuri avustava tehtävä. Lihasten työ tuottaa paineenvaihtelua, joka liikuttaa verta suonissa.

Karkeasti voisi sanoa, että sydän hoitaa moottori- ja valtatiet, lihasten pumppaus vie paketin perille viimeisen kinttupolun päähän (varpaisiin ja sormiin) sekä sieltä takaisin sydämeen.

Perinteisten kenkien vaikutus jalkojen verenkiertoon

Kun puhutaan kylmistä jaloista, lihastyöstä ja verenkierrosta, on pakko mainita myös kengät. Perinteiset kengät estävät rakenteellaan jalkaterän ja nilkan liikettä. Liikkeen puuttuessa pahimmassa tapauksessa kokonaan, siitä huolehtivat lihakset jäävät toimettomiksi.

Tämän seurauksena jalkaterän ja etenkin pohjelihasten pumppaava työ jää heikoksi ja veri ei pääse kiertämään kunnolla jalan hiussuonistossa.

Liikkeen puute johtaa myös lihas- ja sidekudosten jähmettymiseen ja kiristymiseen, joka edelleen hankaloittaa verenkiertoa.

Kylmän ja lämpimän vaikutus verenkiertoon

Verisuonten seinämät reagoivat lämpötilan vaihteluihin. Kehon kohdatessa kylmää, se reagoi supistamalla pintaverenkiertoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että moottori- ja valtateiden risteyskohtiin, josta liikenne jakautuu katuverkostoon ja sitä pienempiin väyliin, tulee este.

Tämän seurauksena lämmin veri jää kiertämään enemmän kehon keskustaan, jossa se ylläpitää eloonjäämiselle tärkeiden elinten ja mekanismien toimintaa. Lämmin veri ei tällöin pääse kiertämään hiussuonissa yhtä tehokkaasti. Se ei myöskään pääse lämmittämään kehon perimmäisiä osia, kuten varpaita ja sormia.

Kehon kohdatessa lämpöä, se reagoi laajentamalla verisuonia ja veri pääsee kiertämään paremmin hiussuonissa.

Hengityksen vaikutus verenkiertoon

Verisuonten seinämät reagoivat lämpötilan vaihteluiden lisäksi myös hengityskaasujen välisen tasapainon vaihteluihin. Mikäli hengitys tapahtuu enimmäkseen suun eikä nenän kautta ja tapahtuu enemmän rintakehällä kuin pallealla, voidaan puhua ylihengittämisestä.

Elämäntavat sekä stressi aiheuttavat hengityksen tihenemistä ja nousemista rintakehälle. Tihentyneen hengityksen seurauksena kehosta poistuu uloshengityksen mukana enemmän hiilidioksidia kuin pitäisi.

Keuhkojen ja verenkierron hiilidioksiditasojen lasku johtaa myös verisuonten seinämien supistumiseen ja sitä kautta verenkierron heikentymiseen. Moottori- ja valtateiden risteyksiin ilmestyy jälleen tiesulut.

Yksinkertaisia keinoja helpottamaan kylmiä varpaita

1. Lopeta tai vähennä perinteisten kenkien käyttöä

Kulje mahdollisimman paljon paljain jaloin tai käytä paljasjalkakenkiä.

Varpaat, jalkaterät ja nilkat alkavat liikkua enemmän ja niiden lihaspumput aktivoituvat avustamaan veren kiertämistä.

Samalla helpottavat kudosten jähmeys ja kireydet.

2. Muuta suhtautumistasi kylmään

Altista itseäsi ajatuksella, säännöllisesti ja asteittain kylmälle. Tämä voi tarkoittaa sisälämpötilan laskemista, kevyempää vaatetusta kylmemmällä ilmalla, avantoon pulahtamista tai kylmän suihkun ottamista.

Keho oppii ajan kuluessa reagoimaan kylmään eri tavalla, eikä ensimmäinen reaktio ole enää verenkierron supistaminen.

3. Hengitä vähemmän

Opettele hengittämään nenän kautta ja rauhoittamaan ja syventämään hengitysliike rintakehältä pallealle.

Kun hiilidioksiditasot pääsevät kohoamaan verisuonten seinämät pysyvät helpommin auki ja veri pääsee kiertämään kehon paremmin kehon perimmäisissä osissa.

Huolimatta erilaisista diagnooseista ja syndroomista, joiden harteille syy kylmistä varpaista olisi helppo vierittää, kannattaa hetkeksi pysähtyä kehon äärelle ja tarkastella sitä miten se toimii.

Onko sillä edellytykset ja vapaus toimia niin kuin sen pitäisi toimia? Vai onko sen toiminnan tielle asetettu tiedostaen tai tiedostamatta esteitä?

Kehon terveydestä ja toiminnasta huolehtimisen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Joskus sen eteen työskenteleminen ei vaadi mitään ylimääräistä vaan jopa tekemättä jättämistä.

Kirjoittaja:

Matti “Paljasjalka Fysio” Melanen

"Mie toivon, että kun sie olet lukenut tämän kirjoituksen, oppisit ymmärtämään paremmin kehosi liikkumista suhteessa kokemiisi ongelmiin. Sekä toivottavasti myös yhdistämään pisteitä oman käyttäytymisesi sekä kehosi toiminnan välillä."

Paljasjalkakenkiin, kävelyyn ja jalkojen toimintaan erikoistunut fysioterapeutti, Kipukaupan & Vaistoan asiantuntija.