Plantaarifaskiitiksi tai tarkalleen ottaen plantaariseksi kantapääkivuksi kutsutaan kantapään sisäsyrjällä, jalkapohjan puolella olevaa kipua. Vaiva johtuu jalkapohjassa olevan faskian kuivumisesta ja siitä seuranneesta rappeutumisesta.

Kipu voi alkaa yllättäen tai pidemmällä aikavälillä.  

Usein kipu on pahimmillaan aamuisin. Levon seurauksena plantaarifaskiaan ei ole kohdistunut yhtään liikettä, ja rakenne on yön aikana “kiristynyt”, eli siitä on vähentynyt nestettä. Levon jälkeen painon laittaminen jalan päälle, aiheuttaa yhtäkkisen venytyksen ja ärsyyntynyt faskia aiheuttaa kiputuntemuksia. Toisena oireena voi olla päkiöille eli varpaillenousun yhteydessä.

Plantaarifaskia on sidekudoksesta muodostuva kalvorakenne jalkaterän pohjassa. Se on jatkumoa pitkästä kalvoketjusta, mikä alkaa kulmakarvoista. Se kulkee päälaen kautta niskaan. Niskasta ketju kulkee koko selän matkalta pakaroihin. Pakaroista ketju jatkuu takareisistä pohkeiden kautta kantapäihin. Kantapäästä kalvo kulkee kahdessa eri osassa jokaisen varpaan tyveen. 

Jalkapohjan faskia on joustava rakenne. Sen tehtävänä on tukea jalkaterää painon ollessa jalan päällä sekä mahdollistaa liikettä, jonka lihakset tuottavat. Plantaarifaskian tulee venyä askeltaessa, kun paino siirtyy koko jalkaterän päältä päkiän kautta varpaille. Jalan ollessa ilmassa, palauttaa plantaarifaskia jalkaterän takaisin asentoon, jossa seuraavan askeleen ottaminen on mahdollista. 

Faskia ja nesteytys on kuin pesusieni.

Esimerkkinä plantaarifaskiasta voidaan käyttää normaalia pesusientä. Kuivana pesusieni on yleensä kohtalaisen kova, eikä joustoa siinä esiinny. Asettamalla pesusieni veteen, imee sieni veden ja muuttaa se sienen rakennetta ja jopa muotoa. Sientä voi puristella, jolloin siitä vähenee joka puristuksella vettä. Käyttöä varten, sieni kuitenkin pitää kastella uudestaan, jotta sieni ei kuivu ja kovetu.  

Jalkaterää tukevaa kenkää suositellaan usein, jos kantapään alueella esiintyy kipua. Usein suositellaan myös paksupohjaista kenkää tai kantapään alle laitettavaa pehmustetta. Pehmeällä ja tukevalla pohjalla pyritään estämään jalkapohjassa olevan faskian venyminen ja siitä aiheutuva kipu. Erityisesti aamuisin plantaarifaskian ollessa jäykkä, voi perinteisellä kengällä saada tukea, jotta askeltaminen ei olisi niin kivuliasta.

Tämä on siis oireen hoitamista, mutta ei syyn poistamista.

Plantaarifaskiitin hoitaminen vaatii plantaarifaskian toiminnan palauttamisen. Jouston vähentäminen tukemalla jalkapohjan faskiaa ei lisää faskian nesteytymistä tai poista plantaarifaskiitin syntymisen syitä.

Perinteinen kenkä kapenee kohti kengän kärkeä, mikä tekee varvastilasta ahtaan. Kapeneva varvastila työntää varpaita yhteen ja aiheuttaa muutosta jalkaterän rakenteelle. Isovarpaan kärjen työntyessä kohti keskilinjaa, isovarpaan tyvi työntyy vastakkaiseen suuntaan. Tästä seurauksena on jalkaterän pitkittäisen holvin laskeutuminen ja plantaarifaskian venyminen.

Varvastilan lisäksi perinteisten kenkien lesti on vielä kapeampi. Tämä estää jalkaterän leviämisen sivuttaissuunnassa ja painaa jalkaterää kasaan. Lisäksi kengän pohjan ollessa paksu ja jämäkkä, ei jalkaterä pääse mukautumaan alustaa vasten. Jalkaterän toiminnan muuttuminen aiheuttaa sen, että nilkalle ohjautuu tällöin enemmän vastuuta esimerkiksi tasapainon ylläpitämisessä.

Kuten ylempänä mainittiin, plantaarifaskiitti on seurausta jalkapohjan faskian kuivumisesta ja jouston vähenemisestä, mikä aiheuttaa sen rakenteen rappeutumisen.

Muutokset arjessa

Vähäinenkin toimintatapojen muuttaminen voi aiheuttaa plantaarifaskiitin. Sellaisia voi olla muun muassa:

• Pitkään seisominen paikallaan siihen tottumattomalle
• Juoksuharrastuksen aloittaminen
• Runsaasti hyppyjä sisältävä treenaaminen
• Kenkien vaihtaminen
• Painonnousu

Isovarpaan, jalkaterän ja nilkan liikkuvuuden muutokset

Plantaarifaskiitin syynä voi olla jalkaterän ja nilkan liikkuvuuden vähentyminen.

• Isovarpaan ojennusliike on vähentynyt
• Keskijalkaterä ei anna periksi tai joustaa liikaa
• Nilkka ei koukistu tarpeeksi

Plantaarifaskia tarvitsee venymistä ja joustoa toimiakseen. Liikkuvuuden vähentyminen vähentää faskian liikettä, jolloin nesteet ja ravintoaineet eivät pääse kulkemaann normaalisti. Nesteen väheneminen voi aiheuttaa myös faskian liukumiseen häiriötä.

Jalkaterän asennonmuutokset

Perinteisen kengän aiheuttamia muutoksia jalkaterälle on jo mainittu tekstissä.

Pitkittäisen jalkaholvin laskeutumisen seurauksena jalkaterä pettää, “lättäjalka”, ja plantaarifaskia joutuu kannattelemaan enemmän painoa, kuin mitä sille on ominaista. Jatkuva venytys ei anna rakenteen palautua, ja myös näin vähentää faskian nestepitoisuutta sekä muuttaa sitä mekaniikkaa, millä faskian kuuluisi normaalisti toimia. 

Paljasjalkakenkien tärkein idea on mahdollistaa jalkaterälle ja nilkalle mahdollisimman suuret ja luonnolliset liikkeet.

Toisin sanoen paljasjalkakenkä toimii lähes täysin päinvastaisella menetelmällä mitä perinteiset kengät.

• Jalkaterän liikettä ei rajoiteta
• Jalkaterää ei tueta
• Jalkaterän asentoa ei ohjata
• Nilkkaa ei tueta
• Kantaa ei koroteta

Paljasjalkakenkä mahdollistaa jalkaterän liikkeen, siinä on tarpeeksi tilaa isovarpaalle ja jalkaterälle sekä pohja ei estä jalassa tapahtuvaa rullausta ja jalkapohjassa olevan faskian luonnollista toimintaa.

Paljasjalkakenkien käytön aloitus suositellaan tehtävän asteittain. Muistettavaa on se, että jos ole tottunut kävelemään paksupohjaisilla ja jämäkillä kengillä, voi paljasjalkakenkään vaihto myös aiheuttaa tuntemuksia jalkapohjassa. Tämä johtuu siitä, että jalkaterän toiminta muuttuu.

Lisäksi on olemassa lukuisia erilaisia harjoitteita ja jumppia, joiden avulla voit edesauttaa jalkasi toimintaa ja helpottaa siirtymistä paljasjalkakenkiin.

Plantaarifaskiitin syntyyn on monia eri syitä. Keinoja hoidatuttaa vaivaa on myös erilaisia.

• Jalkaterän liikeharjoitteet
• Erilaiset venytykset
• Jalkapohjan rullaaminen pallolla
• Jalkapohjan teippaaminen
• Lämmön käyttö
• Käsittely tai hieronta

Jalkaterän toimintaa voi helpottaa myös yhdellä hyvin yksinkertaisella tavalla: paljasjalkakengät!

Mielestäni on tärkeää nostaa vielä esille se seikka, minkä mainitsin tekstin alussa. Plantaarifaskia on jatkumoa pitkästä faskiaketjusta. Sen vuoksi koko takaketjun liikkuvuus tulee huomioida. Lähimpänä jalkaterää on akilles ja pohje. Näiden liikkuvuuden ylläpitäminen on tärkeää.

Videollamme annetaan yksinkertaiset harjoitteet jalkaterälle ja nilkalle, joilla pystyt vaikuttamaan liikkuvuuteen.  

Takareisi ja pakarat, ja samalla myös alaselkä, ovat rakenteita, joiden liikkuvuus on useimmilla vähentynyt. Jos kireyttä on yhdessä kohtaa takaketjua, vaikuttaa se koko matkalta niin ylöspäin, kuin alaspäin. Tästä syystä koko kehon tuntemusten huomioiminen ja hoidattaminen on tärkeää.  

Jos oireet kuitenkin jatkuvat, kipu lisääntyy tai kipualue laajenee, vaikka muutoksia toimintaa tehdään, tulee kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Tällöin asia voidaan arvioida yksilöllisesti. Syynä kun ei aina ole vain jalkapohja tai nilkka, vaan ongelman aiheuttaja voi löytyä vartalosta muualta.