Kenkien "salattu" historia - muotia ja evoluutiota

Kenkien

Mitä uusien kenkien ostajan täytyy tietää kenkien historiasta sekä vaikutuksesta terveyteen?

Lukuaika 4 min.

Kipukaupan asiantuntija, fysioterapeutti Matti “Paljasjalka Fysio” Melanen käy läpi kenkien lyhyen historian. Hän kertoo, mitä yhteistä on keskiaikaisella egon pönkityksellä ja nykypäivän juoksulenkkareilla sekä miten ihmisen evoluutio ja kenkien kehitys sopivat yhteen.

Kenkien historia ja sen suhde ihmisen evoluutioon

Nykypäivän kenkien malli stilettikorkokengistä aina juoksulenkkareihin mukailee keskiaikaista muotia. Matti “Paljasjalka Fysio” Melanen vastaa kysymyksiin:

  • Mihin kenkiä tarvitaan?
  • Kuinka paljon ihmisen evoluutio on vaikuttanut kenkien kehittymiseen?
  • Miksi perinteiset kenkämallit ovat vahingollisia jaloillesi ja terveydellesi?

Mikä on kenkä ja mihin sitä tarvitaan?

Lyhyesti sanottuna: kenkä on työkalu. Matti selventää, että työkalua käytetään johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Emmehän huviksemme kävele vasara kädessä, vaan otamme sen esiin vasta sitten, kun naula on lyötävä kiinni.

Kenkien päätehtävä on suojata jalkaa esimerkiksi kylmältä tai vahingoittumasta oksiin tai muihin teräviin asioihin. Tarkoitukseen sopivimpia kenkiä kannattaa käyttää, kun niiden käyttö on perusteltua. Kumisaappaissa saapastelu hiekkarannalla ei ole sellaista.

“Normaali ja luonnollinen ei ole sama asia”
-Matti Melanen

Matin viittaus normaaliin viittaa siihen, että olemme tottuneet perinteisten kenkien käyttöön, joka on muokannut kehoamme lapsesta tähän hetkeen asti. Sen sijaan evoluution näkökulmasta jaloillemme ei ole luonnollista sulloutua ahtaisiin kenkiin. 

Otetaanpa katsaus taaksepäin muutama miljoonaa vuotta…

Kenkien historia

Kenkien historiaan liittyy luonnollisesti ihmisen evoluutio ja etenkin jalkojen kehitys. Lähdemmekin ihmisyyden alkuhämäristä, käväisemme keskiajalla ja kuljemme aina tähän päivään asti.

“Ihmisen jalat ovat taiteen mestariteos ja insinöörityön taidonnäyte”
-Leonardo da Vinci

6 miljoonaa vuotta 
...sitten ihminen eli puissa eikä hänen jalat ja kädet erottuneet kovinkaan paljoa toisistaan. Molemmissa oli peukalot, joilla oli hyvä tarttua ja kiipeillä. 

3,6 mijoonaa vuotta
...sitten edellä mainitut peukalot alkoivat osoittamaan eteenpäin isovarpaan lailla, kun ihminen oli päättänyt laskeutua puusta maankamaralle ja jatkaa kulkuaan siellä. Isovarvas on kävelylle parempi ratkaisu kuin peukalo.

Vaikka jalka muistuttikin omia jalkojamme, niiden toimintamekanismit olivat tuolloin erilaiset.


1,6 miljoonaa vuotta 
...sitten ihmisen jalan toiminta on muodostunut samanlaiseksi kuin meillä nykypäivänä. Käytämme siis samoja jalkojen toimintamenkanismeja kuin muinainen homo erectus.

160 000 vuotta 
...sitten meistä ihmisistä tuli sellaisia kuin olemme nykypäivänä, homo sapiens. 

Yhteenveto jalkojen kehityksestä

Puussa kiipeilevän alkuihmisen peukalon muuttuminen isovarpaaksi kesti noin 2,4 miljoonaa vuotta. Ihmisen jalan toimintamekanismien muokkautumiseen sellaiseksi, kuin mitä se tänä päivänä on, meni noin 4,4 miljoonaa vuotta.

Jalan evoluutio
(Kuva: vasemmalla simpanssin jalka ja oikealla ihmisen)

Voinemme olla yhtä mieltä, että evoluutio on sangen hidas prosessi.

Kenkien historia

100 000 vuoden aikana nykyihminen ei käyttänyt jalkineita laisinkaan. 

40 000 vuotta sitten vallinnut jääkausi aiheutti kintuissamme vilunväristyksiä. Avuksi otettiin eläinten nahkoja ja turkiksia. Samoja, joilla verhosimme muutakin kehoamme. 

5500 vuotta vanha jalkine on arkeologisissa kaivauksissa vanhin löydetty kenkää muistuttava töppönen. Jalkine muistuttaa kenkää ja siinä malli havaittavissa.

Siirrytään ajassa eteenpäin muutama tuhat vuotta.

400 jaa - keskiajalla kengät alkoivat saamaan nykyaikaisia piirteitä. Keskiajalla aateliston statusta pönkitettiin näyttävillä suippenevilla kengänkärjillä, joiden pituus määritti henkilön tärkeyden. Kärsät saattoivat ulottua ylhäisimmillä käyskentelijöillä jopa puolen metrin pituisiksi. 

 
(Kuvassa: muodikas, mutta melko rahvaanomaisen "lyhyt" kärki) 

Aatelisto toimikin muodin edelläkävijänä, joita rahvas seurasi perässä. Toki huomattavasti lyhyemmillä kengän kärjillä. Muoti alkoi kuitenkin olemaan entistä vahvemmin kenkävalintoihin, jotka perustuivat näyttävyyteen, statuksen ja egon pönkitykseen.

Voidaankin sanoa, että viimeistään tässä vaiheessa kenkien merkitys “työkaluna” väheni ja muoti tuli tilalle.

1400-luvulla renessanssin aikaan muotiin tulivat hyvin runsaat korot. Statusta korostettiin rahvaan yläpuolelle kirjaimellisesti koroilla, joista korkeimmat olivat jopa puoli metriä korkeat. Aateliset usein turvautuivatkin palvelijoiden tukeen tasapainoillessaan kenkiensä varassa.

1600-luvulla barokin aikaan sekä miesten että naisten kengät alkoivat muistuttamaan nykyisenlaisia kenkiä yhä enemmän. Kengissä oli sekä suippeneva kärki että reilu korko. Aikainsa krumeluurit popot olivat nykyisiin verrattuna erittäin näyttävät. 

Kenkien moderni aika

Moderni aika ei ole kenkien rakenteeseen tuonut kovinkaan paljoa muutoksia barokin aikaisiin kenkiin verrattuna. Sekä miesten että naisten kengissä korko on jäänyt menneiltä ajoilta samoin kuin suippeneva kärki. Naisten kengissä selkeästi enemmän kuin miesten.

 

1900-luvulla ihmisten vapaa-aika, harrastukset ja teollistuminen ovat vaikuttaneet uudella tavalla kenkien käyttötarpeisiin. Esimerkiksi muuttoliike kaupunkeihin vähensi ihmisten liikkumista, koska teollistumisen myötä työteosta tuli entistä staattisempia.

Myös uudet kulkupelit lisääntyivät, joka vähensi jalkojen päällä kulkemista entisestään. Maalla paikasta toiseen useimmiten apostolin kyydillä.

1917 Converse esitteli Chuck Taylor’s All Stars -urheilukengät koripalloilijoille ensimmäisenä maailmassa. 


(Kuvassa oleva malli ei ole kyseinen malli, mutta muistuttaa sitä erittäin paljon. Positiivinen huomio olemattomassa korossa)

1960-luvulla juoksemisesta ja hölkkäämisestä tuli suurelle tuttu liikkumisen muoto. Sitä ennen urheilijat lähinnä juoksivat, mutta matti- ja maijameikäläiset eivät olleet juosseet harrastusmielessä. 

Syynä lienee lisääntynyt vapaa-aika ja yksipuolisen työn aiheuttama tarve harrastaa liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta lisäävää tekemistä.

Yksi merkittävä tekijä juoksuilmiölle oli Bill Bowermanin vuonna 1966 kirjoittama kirja “Jogging”, joka sytytti hölkkäilmiön Yhdysvalloissa. Sama mies oli vahvasti mukana juoksulenkkareita tänäkin päivänä valmistavan Niken tuotekehityksessä.

Ongelmia tiedossa…

Muistetaan, että moderneissakin kengissä on suippo kärki (keskiajan statussymboli) ja selkeä korko (renessanssin muotivillitys). Sellaisia, mitä valtaosa kansasta oli käyttänyt arjessaan suurimman osan elämästään.

Edellä mainitut kenkien piirteet eivät liity ihmisjalkojen miljoonia vuosia kestäneeseen evoluutioon, vaan ovat keskiajalta peräisin olevaa muotia. Kun katsotaan jalan “peukalon” siirtymistä isovarpaan paikalle, suhteellisen pieni muutos kesti jopa 2,4 miljoonaa vuotta.

Tällöin kenkien kehityksen historiaa evoluution mittakaavassa vertailua ei voi edes tehdä. Kuten Matti alussa totesikin, luonnollisuus on aika kaukana nykypäivän normaaleista kenkävalinnoista.

Kenkien korkojen johdosta ihmiset ovat tottuneet vahvaan kanta-askeleeseen, jonka vaikutukset korostuvat juostessa. Siitä johtuen 1960-luvun hölkkäilmiön seurauksena lenkkarivalmistajat yrittivät helpottaa kantapään kipeytymistä uusilla malleilla.

Mutta sen sijaan, että olisi kiinnitetty huomiota askeleen luonnolliseen painopisteeseen, päätettiinkin satsata korkoon ja kantapäähän entistä enemmän.

Vuoteen 1979… Lukuisista kantapääongelmista kärsiville hölkkääjille Nike esitteli ratkaisuksi uuden keksinnön Nike Air -ilmatyynypehmustetun pohjan, joka antoi toivottua iskunvaimennusta kantapäille. 

 
(Kuvan malli ei ole ensimmäinen versio Air-mallistosta)

2003 esiteltiin ensimmäiset paljasjalkakengät, joiden lähtökohtana oli jalan luonnollisten mekanismien salliva rakenne.


(Kuvan paljasjalkakengät eivät olleet ensimmäiset markkinoille tulleet)

2005 esiteltiin ns. MBT-kengät, jotka mukailivat Masai-heimolaisten käyttämiä kenkiä. Keinuvien kenkien oli tarkoitus mukailla jalan luonnollista liikettä. 


2021 Nike esitteli futuristisen juoksukengän, jossa kantapää jatkuu pitkälle taaksepäin. Matti ei osaa sanoa kenkään muuta kuin:

“Jos ei se muistuta siun jalkaa, se ei kuulu siun jalkaan”

Tänä päivänä Nike ja moni muu lenkkitossujen valmistaja jatkaa edelleen vahvasti tuettujen kenkien suunnittelua ja valmistusta, vaikka niiden “teknologia” mukailee edelleen keskiajan ja renessanssin aatelisten muotivirtauksia.

Normaali kenkä estää jalan luonnollisten mekanismien toimimisen

Evoluution miljoonia vuosia kestänyt kehitys on luonut kahdella jalalla kävelystä erittäin monimutkaisen ja toimivan mekanismin. Toimiakseen oikein kaikkien jalkojen mekanismien tulee voida toimia luonnollisesti.

Jalkapohjan ja holvikaaren synnyttämät pronaatio ja supinaatio eivät toteudu, jos kengässä on kova tai paksu pohja.

Varpaiden tehtävä on levittäytyä ja pidettävä tasapainoa yllä, jotta asento on tukeva. Suippenevat kärjet estävät niiden tehtävät ja aiheuttavat mm. vasara- ja liikavarpaita.


Nilkan kuuluu olla liikkuva, jonka liikkumasädettä paksu korko vähentää. Lisäksi korko ohjaa painopistettä jalkaterälle, vaikuttaa ryhtiin ja aiheuttaa lukuisia ongelmia aina jalkapohjista selkään asti. 

Korko myös mahdollistaa vahvan kanta-askeleen, jonka isku heijastuu nilkkaan, polveen, lonkkaan ja alaselkään. Ihmisen luonnollinen askeleen painopisteen kuuluisi olla lähempänä päkiää. Juostessa luonnollinen painopiste tulisikin olla päkiällä kokonaan.

Paljasjalkakenkien käyttö mahdollistaa jalkojen luonnolliset mekanismit

Paljasjalkakengät on tehty mukailemaan jalan luonnollisia mekanismeja. Kenkien rakenne on kevyt ja ohutpohjainen, niissä ei ole korkoa ja varvastilaa on runsaasti.

Paljasjalkakenkien käytön aloittaminen voi aiheuttaa aluksi kipuja, kun luonnolliset mekanismit alkavat aktivoitua ja askeleen painopiste muuttuu. 

Muutamassa viikossa jalan toiminnot alkavat toimimaan kunnolla ja moni yllättyykin monenlaisten vaivojen poistuessa. Moni käyttäjä kertoo päässeensä eroon mm. alaselkäkivuista, plantaarifaskiitista, polvi- ja lonkkavaivoista. 

Paljasjalkakenkäilyn hyödyistä pääseekin nauttimaan suhteellisen nopeasti. Jokaisen jalan lihakset ovat riittävät sellaisenaan. Ainoastaan niiden aktivoitumiseen menee hetki.

Lopuksi Matti muistuttaa:
"Keskivertoihmisen jalkojen kuormitus on noin miljoona kiloa päivässä kävellessä. Juostessa luku on 3-4 kertainen. Ei ole yhdentekevää, mitä sie pidät jaloissasi"
-Matti Melanen

P.S. Käy tutustumassa paljasjalkavalikoimaamme. Löydä sieltä itsellesi sopivimmat "työkalut" jaloillesi vuodenajasta riippumatta.

 

P.P.S. Katsasta Matin 30 päivän Vapauta Varpaat -valmennus, jossa hän esittelee, miten jalkoja käytetään luonnollisesti ja vahinkoja aiheuttamatta. Opit myös huoltamaan jalkojasi oikein.

 


3 kommenttia


  • Sisko L.

    Hyvä luento, paljon asiaa selkeästi esitettynä, kiitos. Kävin kurssin ja ostin paljasjalkakengät sisäkäyttöön, oikea koko johon varvasortoositkin mahtuu. Alkava vasaravarpaisuus väistynyt, nyt odottelen kesää ja lämpimiä kelejä avojalkakävelyyn!


  • Stina Eggert

    Maailman parhaimmat


  • Minna Ylivainio

    Hei! Olipa mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä webinaari. Kiitos tästä, sain taas lisää työkaluja selkävaivojeni hoitoon. Mielenkiinnolla odotan paljasjalka-talvijalkineita, niille olisi käyttöä. Vaelluskengillä ei tarkene pakkasilla, vai pitäisikö olla niin iso koko, että mahtuisi useammat villasukat.
    Tärkeää kansanterveydellistä valistustyötä teidän bisneksenne😊


Kommentoi

Kommentit tarkistetaan ennen hyväksyntää

Tämä sivu on suojattu reCATPCHA-tunnistuksella ja Googlen tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.