Lukuaika 2 min.

Marjastaminen ravitsee mieltä ja kehoa

“Jos metsään haluat mennä nyt - sä takuulla yllätyt” 
-Teddykarhujen huviretki, Kipparikvartetti

Kipparikvartetti sen tiesi: metsään meneminen saattaa yllättää ja useimmiten positiivisesti. Hirvikärpäset ovat tosin ärsyttäviä juuri tähän aikaan vuodesta (syksyisin), mutta muuten metsäily on mahtavaa. 

Laulun karhut sitä paitsi tietää, mitä kitaan kannattaa kauhoa. Vaikka nallet syövät lihaa, 70% ravinnosta on muuta: karhut ovat persoja mm. mustikoille. Ja jos rehellisiä ollaan, harva meistä sanoo, että mustikka on pahanmakuinen.

Marjastaminen kannattaa, koska siitä monipuolisesti erilaisia hyötyjä. Herkullisten ja ravintorikkaiden marjojen lisäksi itse marjojen kerääminen tekee hyvää keholle ja mielelle.

Liikunta

Useimmiten marjaan mennessä joutuu hieman poikkeamaan polulta. Se tarkoittaa, että keho altistuu ympäristölle ja sen haasteille. Keho pitää siitä, että se joutuu hieman näkemään vaivaa.  

Metsäisessä ympäristössä maa on kovaa ja pehmeää, mäkistä ja laakeaa. Keho joutuu tällöin mukautumaan ympäristön muotoihin ja reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. 

Useimmat marjat eivät myöskään kasva puissa, vaan mustikanvarvut ovat matalalla. Tästä syystä mustikoiden kerääminen tapahtuu kyykyssä, josta keho tykkää kovasti (vaikka itse et yhtä paljon).

Liikut muutenkin kyykyssä ja todennäköisesti, kun liikut varvulta varvulle, kävelet "kyykkykävelyä". Lisäksi nilkat, pohkeet, lonkat ja selkä saavat hyötyliikuntaa. Kaiken lisäksi et todennäköisesti kiinnitä treenaamiseen huomiota ja se tuleekin tavallaan "kaupan päälle".

 Kehosi saa liikkuvuustreeniä ja tasapainoharjoitusta samalla, kun metsästät mehevimpiä mustikoita. Tutkimuksissa on todettu leposykkeen rauhoittuvan ja sykevälivaihtelun kasvavan. Metsässä altistuu myös lukuisille mikrobeille, jotka parantavat vastustukykyä.

Mieli

Metsään meneminen on mielelle rauhoittavaa. Metsässä kännykkä voi toki olla hyödyllinen, jos eksyy tai satutaan itsensä. Mutta kännykän voi yleensä helposti laittaa “lentotilaan”, jolloin se ei soi, piippaile tai kilahtele luonnonhelmassa.

Metsään harvemmin viedään muitakaan murheita ja arki unohtuu hyvin. Luonto on niin hallitseva, että arkiset stressaamiset tuntuvat toisarvoisilta. Metsä kaappaa helposti huomiosi täysin.

“K​eskitytään hetkeen ja unohdetaan jatkuva ajattelu” -Henry

Metsässä olemista voikin kutsua aktiivimeditaatioksi: olet täydellisesti läsnä metsässä, kun tunnet metsän kaikilla aisteilla. Metsän tuoksu ja äänet rauhoittavat mieltä. Aika saattaa menettää merkityksensä ja sitä helposti vierähtääkin tovi.

Metsässä samoilu siis vähentää stressiä ja voi parantaa keskittymistä. Ulkoilu päiväsaikaan on muutenkin tärkeää, jotta silmät saavat valoa, jotta melatoniinin tuotanto toimii nukkumaanmennessä hyvin. 

Ravinto

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä. marjat ovat mitä oivallisinta super-ruokaa. Ravintoaineet on vahvasti pigmentoituneet ja mustikoiden sinertävä väri viittaa vahvoihin tehoaineisiin. Mustikoilla on taipumusta ehkäistä erilaisia rappeumasairauksia. 

Mustikoiden lukuisia terveyshyötyjä ei kannata alkaa luettelemaan. Niitä kannattaa syödä ja paljon. Haittoja ei tiedetä olevan ellei ole allerginen mustikalle. Syö muunkin värisiä marjoja, niistä saa muita hyötyjä. Voit lukea lisää marjoista aiemmasta blogikirjoituksesta.

Mars marjaan.. tai vaan luontoon!

Aina ei ole mahdollisuutta päästä metsään, mutta kaikenlainen luontokin on hyväksi. Onneksi kotimaamme on hyvin luontorikasta. On sanottu, että maassamme on puita 4500 per henki, mikä on 10 kertainen määrä verrattuna maailmalla keskimäärin.

Metsään ei siis ole pakko mennä vain marjaan, kuten tässä vaiheessa on käynyt ilmi. Mutta luontoon pääsee jopa Helsingin ydinkeskustasta parissa kymmenessä minuutissa. Toisin sanoen, luontoon pääsee Suomessa missä vain asustaakin.

P.S. Paljain jaloin tallustelu metsässä olis hyväksi jaloille. Vaihtoehtoisesti paljasjalkakengät tarjoavat mahdollisuuden kokea paljasjalkailua mukavasti ja turvallisesti metsässä. Tutustu Vapauta Varpaat - paljasjalkakenkiin.