Istumisen haitat ja kehon toiminnallisuus

Istumisen haitat ja kehon toiminnallisuus

Liiallisesta istumisesta johtuvat haitat ovat modernin yhteiskunnan sivutuote

Lukuaika 3 min.

Fysioterapeutti Matti Melanen kehottaa kiinnittämään huomiota päivittäisen istumisen määrään. Hänen mukaansa suurin osa päivää vietetään istuen tai siirtymällä uuteen istumapaikkaan. Syynä Matin mukaan on moderni yhteiskunta, joka tuntuu olevan rakennettu istumista varten.

“Liikettä niveliin!”, sanoo Matti.

Puhuimme taannoin liike on ravintoa -ajatuksesta ja nyt jatkamme aiheesta. Kuten aiemmin mainittiin, liikkuminen on keholle “ravintoa”. Liikkuminen asennosta toiseen liikuttaa nesteitä, vetreyttää lihaksia, haastaa niveliä ja luita. 

Liikkuminen synnyttää kehossa paineenvaihtelua solutasolta lähtien. Matin mukaan kehossa ei ole yhtään solua, joka ei tykkäisi siitä, että sitä venytetään tai puristetaan. Päinvastoin jokainen solu pitää siitä, että sitä haastetaan.

Matti “Paljajalka Fysio” Melanen on Kipukaupan asiantuntija ja fysioterapeutti. Matti on kehon luonnollisuuden puolestapuhuja. Hän onkin useampien Kipukaupan verkkokurssien ja valmennusten kehittäjä, minkä tehtävänä on kehon luonnollisuuden palauttaminen.  

“Keho on luotu liikkumaan”
-Matti Melanen, fysioterapeutti

Matin yksi tärkeimmistä opetuksista on se, että ihmiskehoa ei ole luotu viettämään pitkiä aikoja paikoillaan, vaan liikkumaan. Se ei tarkoita jumppaamista tai hikeä puskevaa rääkkäämistä, vaan kehon monipuolista käyttämistä. 


Monipuolinen liikkuminen tarkoittaa Matille esimerkiksi ylös kurottelua ja vuoroin lattialta poimimista, istumista, kyykistymistä, roikkumista ja seisomista. Kutakin tarpeeksi usein. Paikallaan oleminen on keholle myrkkyä, vaikka kuinka ryhdikkäästi pönöttäisikin.

“Paras asentosi on seuraava asentosi”

Vaikka asento olisi kuinka “ergonomisesti” täydelliseksi säädetty, pitkän ajan kuluessa se on keholle haitallista. Ergonomia onkin hyvin väärinymmärretty tieteenala. Ergonomisen täydelliseksi optimoitu työpiste EI ole vain rannetuettu hiirialusta tai niskaa tukeva istuin.

Todellisuudessa ergonomisesti järkevää olisi tehdä istuimesta sen verran epämukavaa, että asentoa olisi pakko vaihtaa tarpeeksi usein. Kipukaupan toisen asiantuntijan, fysioterapeutti Sofian Ikinevan lempisanontaa lainaten: “Paras asentosi on seuraava asentosi”.

Istumme liikaa

Matti suomii armottomasti nyky-yhteiskunnan luomaa istumiseen suunnattua infrastruktuuria. Sohvat, tuolit, pallit ja pöntöt ovat joka paikassa valmiina ottamassa vastaan rakkaan ahterimme. 

Matin mukaan kyykyssä käkkiminen olisi keholle hyväksi, koska nivelet pääsevät silloin liikkumaan koko liikeratansa mukaisesti. Samalla liike aiheuttaa alussa mainittua paineenvaihtelua. Valitettavasti tuolit on aina sopivasti nappaamassa meidät kyytiin ennen kuin pääsemme kyykkyyn asti.

Istumme käytännössä joka välissä, kun pysähdymme. Matti antaa esimerkin:

Aamu 

  • Heräät ja käyt vessassa istahtamassa
  • Teet aamupalaa ja keität aamukahvit, jotka nautit istuen pöydän ääressä
  • Puet päälle ja menet kulkupelin kyytiin ja vietät matkasi useimmiten istuen

Työpaikalla

  • Kun pääset työpaikalla, istahdat työpisteesi ääreen (jos teet istumatyötä)
  • Työpisteesi äärellä työskentelet n. 7,5 tuntia pääosin istuen
  • Työpäivän päätteeksi kuljet kulkupelissä istuen takaisin kotiin

Kotona

  • Kotona syöt ruokapöydän äärellä istuen
  • Lopuksi kruunaat päivän istahtamalla sohvalle
  • Sohvalta kömmit pötköllesi sängylle

Vaikka ihmiset ovat yksilöitä ja toimintatavat sekä työt ovat erilaisia, aika moni meistä varmasti tunnistaa monta kohtaa yllä olevasta esimerkistä. Istuminen tuntuu olevan päivän jokaisessa vaiheessa pääasiallinen asento. Voisi sanoa, että ainoastaan siirtyminen erilaisille istuimille tapahtuu muulla tavoin. 

Istua voi muuallakin kuin tuolilla tai sohvalla

Monissa Aasian maissa istuskellaan paljon syväkyykyssä. Moni reissaaja onkin nähnyt ryhmän porukkaa istuvan kadunkulmassa ringissä kyykyssä pitkiäkin aikoja. Persiassa on perinteisesti nautittu ateriat mattojen päällä istuen. Toisin meillä Suomessa, takapuoli istahtaa istuimeen ennen kyykkyyn pääsyä saatikka maahan pyllähtämistä.

“Keho oppii siitä, kuinka sitä käytetään, niin hyvässä kuin pahassakin”
-Matti Melanen

Matti toivoisi sinun kuitenkin istuvan joskus muuallakin kuin tuolilla sohvalla tai vastaavalla. Voisitko harkita istuvasi lattialla? Vaikka istuminen lattialla ei kaikilta onnistu, sitä kannattaa yrittää, koska keho oppii ja tottuu siitä, miten sitä käyttää. 

Ajan kanssa lattialla istuminen on helpompaa. Tosin asentoja tulisi olla monia ja niitä tulee vaihtaa tarpeeksi usein, jotta istuminen olisi keholle terveellisempää. Alla muutamia lattialla istumisen hyötyjä:

  • Lonkat venyvät
  • Kun olo tuntuu epämukavalta, keho viestittää, että on aika vaihtaa asentoa
  • Vaihtaessasi usein asentoa keho saa liikettä ja sen toiminnallisuus paranee
  • Keho toimii ja oppii luonnollisempaan toimintaan

Kuinka monessa asennossa osaat istua lattialla?

Kokeile useampia asentoja ja varmista, että teet tasapuolisesti asentoja molemmille puolille, ettei keho “opi” toispuoleiseksi. Tällöin kuormitus on keholle molemminpuolista eikä aiheuta ongelmia.

Vaikka olisitkin kova liikkumaan, tavallasi istua on merkittävä osuus suhteessa koko päivään. Istumisella on väliä ja koska istut kuitenkin suhteellisen paljon. Yritä siis istua mahdollisimman paljon lattialla. 

Matti kehottaa kokeilemaan mahdollisimman monenlaisia tapoja istua lattialla ja ottamaan se tavaksi. Kannattaa aloittaa pienestä ja lisäillä aikaa, kun kehosi tottuu. Fysioterapeutti kannustaakin jokaista kuuntelemaan omaa kehoaan, koska jokainen on oman itsensä parhain asiantuntija.


P.S. Jos aihe kiinnostaa kovasti, liity Matin Syväkyykkyyn verkkokurssille, jossa tehdään harjoitteita, jotka helpottavat syväkyykkyyn pääsemistä ja siinä olemisesta miellyttävää.

 


Kommentoi

Kommentit tarkistetaan ennen hyväksyntää

Tämä sivu on suojattu reCATPCHA-tunnistuksella ja Googlen tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.