Jaloillasi on yhden askeleen aikana kaksi tehtävää. Askeleen tullessa maahan jalan pitäisi ensin pystyä levittäytymään ja mukautumaan maata vasten. Sen jälkeen jalan tulee lujittua, jotta se pystyy ponnistamaan. 

Edellä mainittujen toimintojen toteutuessa jalkaterä on vuoroin tukeva ja tasapainoinen sekä jäntevä liikuttamaan kehoa kävelyn aikana.

Toimiakseen oikein jalka ei tarvitse mitään ylimääräistä, mitä sillä ei olisi jo entuudestaan. Jaloille ei tarvitse antaa muuta kuin työrauha tehdäkseen sitä, mihin ne on miljoonien vuosien saatossa tarkoitettu.

Valitettavasti suurin osa perinteisistä kengistä on vahingollisia jaloille, koska ne eivät anna jalkojen toimia luonnollisesti. Monet jalkavaivat johtuvatkin perinteisten kenkien ominaisuuksista, joita hoidetaan erilaisilla tuilla. Mutta tukien käyttö ei vahvista jalkaa, ja jalka tulee jatkossakin tarvitsemaan tukea.

Paljasjalkakenkien tarkoitus on luoda mahdollisimman minimalistinen suoja jaloille, jotta jalkojen hienostuneet mekanismit toimivat ja jalat vahvistuvat luonnollisesti.

Paljasjalkakenkien ominaisuuksia on ohut, tasainen ja taipuva pohja sekä leveä varvastila, jotta varpailla on tilaa levittäytyä. Lisäksi niiden tulee olla mahdollisimman kevyet.

Paljasjalkakengät eivät ole sama asia kuin paljain jaloin liikkuminen, mutta ne ovat hyvä kompromissi tilanteessa, jossa jalat tarvitsevat suojaa teräviltä kiviltä ja esineiltä sekä kylmältä.

Korotettu kanta
Vähentää ja estää nilkan liikkuvuutta, häiritsee koko kehon ryhtiä ja asettaa normaalia enemmän kuormaa jalkaterän etuosalle.

Pehmustetut
Luo epävakautta, häiritsee maasta tulevaa optimaalista sensorista palautetta, kannustaa ottamaan liian pitkiä askeleita.

Jäykät
Jäykkä kenkä vähentää ja estää jalkaterän liikettä, johtaen sen lihasten heikentymiseen ja nivelten jäykistymiseen.

Kapea ja nouseva kärki
Nouseva kärki asettaa varpaat epäluonnolliseen asentoon, joka vaikuttaa niiden toimintaan sekä luo ylimääräistä ja turhaa kuormitusta plantaarifaskialle.

Perinteisen kengän rakennetta ja ominaisuuksia ohjailee ensisijaisesti vallitseva muoti sekä kengän käyttötarkoitus. Juhlakenkä ja turvasaapas ovat ulkoisesti hyvin erilaisia jalkineita, mutta niitä yhdistää kuitenkin korotettu kanta, jäykkä ja paksu pohja sekä kengän kapeneva ja nouseva kärki.

Luonnollisen jalan levein kohta on auki leviävät varpaat, kun kehon paino on jalkojen päällä. Tämä ei kuitenkaan satu yksiin kauneusihanteiden kanssa, joten kengillä on pyritty muokkaamaan jalkojen ulkonäköä. Kapeneva kärki on tästä selvin esimerkki.

Jotta jalkaterästä tulee vahva ja toimiva, se tarvitsee säännöllistä ja monipuolista liikettä sekä kuormitusta. Tämä kuormitukseen perustuva mukautuminen tapahtuu lapsen kasvaessa aikuiseksi. Vaikka jalkaterä olisikin biologisen kasvun puolesta valmis, jatkaa se kuitenkin mukautumistaan ympäristötekijöihin koko ihmisen elinkaaren ajan.

Käveleminen, juokseminen, hyppiminen sekä kiipeäminen ovat hyvin yksinkertaisia asioita, joita jalat tarvitsevat tullakseen toimiviksi. Ongelmaksi muodostuu, että nykypäivänä noissa kaikissa aktiviteeteissa todennäköisesti käytetään kenkiä, jotka estävät jalkoja toimimasta luonnollisesti kunkin tehtävän aikana.

Passiivinen elämäntapa sekä liian varovainen kasvatus yhdistettynä perinteisiin kenkiin, johtavat tilanteeseen, jossa lasten jalat eivät pääse vahvistumaan luonnollisesti. Tämän seurauksena kehon liikunta- ja toimintakyky ovat lähtökohtaisesti heikoissa kantimissa.

Ironista on, että annamme tämän tapahtua itsellemme vapaaehtoisesti muodin ja markkinoinnin vaikutuksesta ja ilman kyseenalaistamista.

Meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Jotta se on mahdollista, täytyy ensin tulla tietoiseksi ongelmasta, jonka perinteiset kengät muodostavat. Sen jälkeen voi tietoisesti valita, mihin ja missä ympäristössä jalkojansa käyttää. Paljasjalkakengät ovat tällöin varteenotettava vaihtoehto.