Heiluta paleleville varpaille hyvästit!
Kehon toimintoja ymmärtämällä voi päästä eroon kylmistä jaloista.
Tässä blogissa tarkastellaan kylmiä varpaita pintaa syvemmältä.
Erilaiset diagnoosit ja syndroomat voivat tehdä jaloista ja varpaista tai käsistä ja sormista herkemmät reagoimaan kylmään. Riippumatta siitä onko talvi vai ei.
Tässä kohtaa täytyy muistaa, että lähtökohdat varpaiden ja sormien lämpimänä pysymiselle ovat hyvin todennäköisesti huonot.
Ihminen elää erillään luonnosta, asuntojen tasaisessa lämmössä ja kerrospukeutumisella eristää itsensä luonnon elementeiltä.
Tämän seurauksena kehon lämmönsäätelystä ja -kuljetuksesta huolehtivat mekanismit eivät toimi niin hyvin kuin ne voisivat toimia.
Mie olen Matti Melanen, "Paljasjalka Fysio" ja Kipukaupan fysioterapeutti.
Mie toivon, että kun sie olet lukenut tämän kirjoituksen, oppisit ymmärtämään paremmin kylmiin jalkoihin ja varpaisiin vaikuttavia mekanismeja.
Sekä toivottavasti myös yhdistämään pisteitä oman käyttäytymisesi sekä kehosi toiminnan välillä.
Sydän ja kehon liike osana verenkiertoa
Kuljetusjärjestelmä
Verenkierron tehtävä on viedä happea ja ravintoaineita soluille ja viedä pois niiden tuottamat kuona-aineet.
100 000 km verisuonia
Suurin osa kehon verisuonista on hiussuonia. Tavaran vastaanotto ja luovutus tapahtuu hiussuonten ja solujen välillä.
Maan ympärysmitta on 45 075 km
Kehon verisuonet voisi kiertää 2,5 kertaa Maapallon ympäri.
Jakelukeskus
Sydän pumppaa verta väsymättä, mutta se tarvitsee lihasten apua kuljettaakseen verta kehon kaukaisimpiin osiin.
Lihaspumppu
Lihasten työ tuottaa paineen vaihtelua, joka auttaa vetämään ja työntämään verta verisuonia pitkin.
Jos lihakset eivät pysty pumppaamaan verenkierto heikkenee.
Paketti saapuu perille
Kun järjestelmä toimii, veren mukanaan kuljettamat happi, ravintoaineet sekä lämpö saapuvat oikeaan paikkaan.
“Kehossa on noin 100 000 km verisuonia.”
Lämpö kulkeutuu kehon eri osiin verenkierron mukana. Verenkierron perustana oleva valtimoiden ja laskimoiden systeemi on monelle tuttu. Niiden välissä on kuitenkin monimutkainen hiussuonten verkosto, jossa veren varsinainen työ tapahtuu.
Veri kuljettaa lämmön lisäksi soluille myös happea ja ravintoaineita sekä vie solujen tuottamat kuona-aineet käsiteltäväksi.
Verenkiertoa voisi kuvailla kuljetusjärjestelmänä, joka jakautuu moottori- ja valtateihin, katuihin, kujiin ja kinttupolkuihin. Näistä jälkimmäisten perällä on kunkin paketin vastaanottaja. Yhteensä kehossa on verisuonia noin 100 000 km.
Vertailun vuoksi maapallon ympärysmitta on 40 075 km.
Sydän pumppaa verta, mutta kehon liikkeellä ja liikkumisella on siinä suuri avustava tehtävä. Lihasten työ tuottaa paineen vaihtelua, joka vetää ja työntää verta edestakaisin.
Karkeasti voisi sanoa, että sydän hoitaa moottori- ja valtatiet, lihasten pumppaus vie paketin perille viimeisen kinttupolun päähän. Eli varpaisiin ja sormiin.
Perinteisen kengän vaikutus jalkojen verenkiertoon
Perinteinen kenkä
Perinteisessä kengässä on yleensä korkoa, paksu ja jäykkä pohja sekä varpaita kohti kapeneva kärki.
Kuluttajalla ei ole ollut vaihtoehtoja.
Jalan toiminnan heikkeneminen
Perinteinen kenkä estää rakenteellaan jalkaterän ja nilkan toimintaa.
Jalkaterän iskunvaimennus ja kuormituksenjako heikkenee.
Luonnollinen liike
Keho ja sen toiminnot ovat miljoonien vuosien ajan kehittyneet toimimaan tietyllä tavalla.
Vieraassa ympäristössä ne eivät välttämättä toimi kunnolla tai oikein.
“Perinteiset kengät hankaloittavat jalkojen verenkiertoa.”
Kun puhutaan kylmistä jaloista, lihastyöstä ja verenkierrosta, on pakko mainita myös kengät. Perinteiset kengät estävät rakenteellaan jalkaterän ja nilkan liikettä. Liikkeen puuttuessa pahimmassa tapauksessa kokonaan, siitä huolehtivat lihakset jäävät toimettomiksi.
Tämän seurauksena jalkaterän ja etenkin pohjelihasten pumppaava työ jää heikoksi ja veri ei pääse kiertämään kunnolla jalan hiussuonistossa.
Liikkeen puute johtaa myös lihas- ja sidekudosten jähmettymiseen ja kiristymiseen, joka edelleen hankaloittaa verenkiertoa.
Verisuonten seinämät supistuvat ja laajenevat
Normaali
Verisuonten seinämien sileä lihaskudos voi reagoida supistumalla tai laajentumalla.
Vasokonstriktio
Verisuonten seinämien supistuessa, niiden halkaisija kapenee ja verenpaine nousee.
Vasodilaatio
Verisuonten seinämien laajentuessa, niiden halkaisija laajenee ja verenpaine laskee.
“Vasokonstriktio ja vasodilaatio ovat hankalia termejä, mutta niiden sisäistäminen helpottaa kylmien varpaiden ymmärtämistä.”
Verisuonten seinämät rakentuvat sileästä lihaskudoksesta jonka supistuminen ja rentoutuminen ei ole tahdonalaista. Emme siis pysty suoraan vaatimaan niitä tekemään jotain.
Ne kuitenkin supistuvat ja rentoutuvat kehon sisäisen säätelyn seurauksena tai reaktiona johonkin ulkoiseen tapahtumaan. Esimerkkinä hengityskaasujen välinen tasapaino sekä kylmä tai lämpö.
Tässä vaiheessa tehdään tutuksi kaksi hankalaa termiä: vasokonstriktio eli verisuonten seinämien supistuminen sekä vasodilaatio eli verisuonten seinämien laajeneminen.
Kylmän ja lämpimän vaikutus verenkiertoon
Kylmä
Kehon kohdatessa kylmää se reagoi tuottamalla vasokonstriktion eli supistamalla kehon pintaverenkiertoa.
Pintaverenkierto heikkenee
Veri ei kierrä hiussuonissa yhtä tehokkaasti, jolloin sen mukana siirtyvä lämpö ei pääse lämmittämään.
Lämpö
Kehon kohdatessa lämpöä se reagoi tuottamalla verisuonten vasodilaation eli laajentumisen ja veri pääsee kiertämään vapaammin.
"Verisuonet reagoivat lämpötilan vaihteluihin."
Verisuonten seinämät reagoivat lämpötilan vaihteluihin. Kehon kohdatessa kylmää, se reagoi supistamalla pintaverenkiertoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että moottori- ja valtateiden risteyskohtiin, josta liikenne jakautuu katuverkostoon ja sitä pienempiin väyliin, tulee este.
Tämän seurauksena lämmin veri jää kiertämään enemmän kehon keskustaan, jossa se ylläpitää eloonjäämiselle tärkeiden elinten ja mekanismien toimintaa. Lämmin veri ei tällöin pääse kiertämään hiussuonissa yhtä tehokkaasti. Se ei myöskään pääse lämmittämään kehon perimmäisiä osia, kuten varpaita ja sormia.
Kehon kohdatessa lämpöä, se reagoi laajentamalla verisuonia ja veri pääsee kiertämään paremmin hiussuonissa.
Hengityksen vaikutus verenkiertoon
Ylihengittäminen
Mikäli hengitys on tiheää ja tapahtuu enimmäkseen suun kautta ja rintakehällä, voidaan puhua ylihengittämisestä.
CO2-tasojen lasku
Kun kehosta poistuu suhteessa liikaa hiilidioksidia, johtaa se verisuonten vasokonstriktioon ja verenkierron heikkenemiseen.
Kylmät jalat
Verisuonten supistuminen johtaa lämmönjakelun hankaluuksiin kehon perimmäisissä osissa, kuten varpaissa ja sormissa.
"Hengitys vaikuttaa myös varpaiden verenkiertoon."
Verisuonten seinämät reagoivat lämpötilan vaihteluiden lisäksi myös hengityskaasujen välisen tasapainon vaihteluihin. Mikäli hengitys tapahtuu enimmäkseen suun eikä nenän kautta ja tapahtuu enemmän rintakehällä kuin pallealla, johtaa se ylihengittämiseen.
Elämäntavat sekä stressi aiheuttavat hengityksen tihenemistä ja nousemista rintakehälle. Tihentyneen hengityksen seurauksena kehosta poistuu uloshengityksen mukana enemmän hiilidioksidia kuin pitäisi.
Keuhkojen ja verenkierron hiilidioksiditason lasku johtaa myös verisuonten vasokonstriktioon ja sitä kautta verenkierron heikentymiseen. Moottori- ja valtateiden risteyksiin ilmestyy jälleen tiesulut.
Yksinkertaisia keinoja kehon lämmönjakelun edistämiseksi.
Lopeta perinteisten kenkien käyttö.
Kulje mahdollisimman paljon paljain jaloin tai käytä paljasjalkakenkiä.
Varpaat, jalkaterät ja nilkat alkavat liikkua enemmän ja niiden lihaspumput aktivoituvat avustamaan veren kiertämistä.
Samalla helpottavat kudosten jähmeys ja kireydet.
Muuta suhtautumistasi kylmään
Altista itseäsi ajatuksella, säännöllisesti ja asteittain kylmälle. Tämä voi tarkoittaa sisälämpötilan laskemista, kevyempää vaatetusta kylmemmällä ilmalla, avantoon pulahtamista tai kylmän suihkun ottamista.
Keho oppii ajan kuluessa reagoimaan kylmään eri tavalla, eikä ensimmäinen reaktio ole enää verenkierron supistaminen.
Hengitä vähemmän
Opettele hengittämään nenän kautta ja rauhoittamaan ja syventämään hengitysliike rintakehältä pallealle.
Kun hiilidioksiditasot pääsevät kohoamaan verisuonten seinämät pysyvät helpommin auki ja veri pääsee kiertämään kehon paremmin kehon perimmäisissä osissa.
“Kehon terveydestä ja toiminnasta huolehtiminen ei mene koskaan hukkaan.”
Huolimatta erilaisista diagnooseista ja syndroomista, joiden harteille syy kylmistä varpaista olisi helppo vierittää, kannattaa hetkeksi pysähtyä kehon äärelle ja tarkastella sitä miten se toimii.
Onko sillä edellytykset ja vapaus toimia niin kuin sen pitäisi toimia? Vai onko sen toiminnan tielle asetettu tiedostaen tai tiedostamatta esteitä?
Kehon terveydestä ja toiminnasta huolehtimisen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Joskus sen eteen työskenteleminen ei vaadi mitään ylimääräistä vaan jopa tekemättä jättämistä.
Mitenkäs se talvi ja paljasjalkakengät?
Perinteisten talvikenkien tilalle löytyy verkkokaupastamme mm. Suomen talveen suunnitellut varrelliset Vapauta Varpaat -talvisaappaat.
Talvisaappaiden avulla jalat pysyvät liikkeessä korkeammissakin nietoksissa.
